maanantai 21. helmikuuta 2011

Estetreeniä

Voi että oli kyllä näky tänään kun Riksan kanssa lähettiin kotoa bussipysäkille kävelemään ja poika tiesi että ollaan menossa treenaamaan. Hyppi käytännössä koko matkan tasajalkaa mun edessä ja riehu :D :D Ei se mitään agilitystä tykkää..
Tänään käytiin taas hallilla treenailemassa, aiheena tällä kertaa yksittäisten esteitten hiominen/vahvistaminen jne.

Aluks kumminki taas kontakteja, niitä on paras tehä aluks kun energiaa ja intoa on eniten. Ja vau mikä edistys, nymmä keksin mitä mä teen niillä, ehkä. Ainakin tänään toimi kun otan äänen mukaan, sihisen alastulolla jota ollaan käytetty myös tokossa kun koitan saada Ricon lujaa tulemaan sivulle. Ihan mahtava asenne nyt alastuloilla ja jopa aika hyvä kun tehtiin koko puomia tai A:ta. Toivon mukaan keritään ennen perjantaita vielä hallille ni testaan toimiiko sillon myös ja sitte tietää koittaako tehdä kisoissa samalla tavalla viikonloppuna.

Kontaktien lisäksi siis estetreeniä.
Tehtiin keppejä häiriöllä, koitin tehdä kaikennäkösiä temppuja sillä aikaa kun Rico pujottelee ja lähetellä eri kulmista jne mutta ainoastaan kerran jätti kesken kepit ja ainostaan yhdessä tilanteessa meinaa hakee tokaan väliin ekan sijaan. Vähänkö pätevä mun pikkunen <3 Kulma/tilanne joka on vaikea (ja jonka oon tiedostanu jo aikasemmin) on jos on avokulma kepeille (ei siis niin että eka keppi kierretään) ja seison niin että lähetän koiran oikeelta puolelta kepeille. Sillon taittaa liian aikasin ja hakee toiseen väliin. Kuitenkin jos Rico on toisella puolella niin hakee hyvin. Ja siis joo radalla tietty vois auttaa koiraa niin että käy tönäsemässä niin pitkälle ettei ajaudu toiseen väliin mutta tarkotuksena oli just etten auta lainkaan vaan testaan miten hakee ite kun seison paikallaan eri paikoissa.

Sitte oli tarkotus tehä käännöksiä pituudella, muurilla, renkaalla ja okserilla, joista kuitenki treenattiin vaan pituutta ja rengasta koska A. muuria ei hallilla ole :O ja okserin muistin vasta bussissa matkalla kotiin.
Mutta pituus treeni tuli tarpeeseen, tai ainakin sillä pituudella treenaaminen, sillä Rico ei aluks osannu kääntyä ollenkaan niin hyvin ja kaato pari kertaa jopa viimisen palikan. Jota ei kuitenkaan usein oo sattunu aikasemmin. Mutta parin kerran jälkeen suju tosi hyvin, no problems. Ja sama renkaalla.
Ens kerralla siis se okseri!

Sitte piti ottaa myös pöytää mut ei tuolla hallilla oo sitäkään :O Miten me nyt voidaan saada siitä parempi ku ei voida treenata sitä :/ Täytyy kysellä jos jostain sais hankittua sinne sellasenki.

Kaiken kaikkiaan ihan sika hyvät ja kivat treenit Rippanan kanssa :) ja koskapa ei kyllä olis!

torstai 17. helmikuuta 2011

Karsintatreeniä Graberin malliin

Ihanaa 5 päivää vapaata koulusta (lukuunottamatta huomisen luentoja), vihdoinki aikaa rentoutua vähän. viiminen viikko on ollu aika työlästä, paljon kouluhommia. Mut tänään päästiin treenaamaan ja saatiin Björkin Anna naapurista mukaan, joten oli tosi kivaa kun sai seuraa ja jonku kattomaan perään mitä teen :)) Tehtiin mukailtuversio tulevien MM-kisojen toisen tuomarin Rolf Graberin linkin alla löytyvästä radasta http://pompilio.files.wordpress.com/2010/01/12471-vilters_151010-3_graber.gif
Lisäilin rataan yhden välistävedon ja käänsin toisen putken toisin päin jne. ni saatiin siitä vähän vaikeempi :) Ja sopimaan halliin.

Tehtiin aluks pätkissä kun hallilla oli muitakin treenaamassa ja sitte lopuks vielä koko rataa. Radan alku meni ihan sikahienosti, olin ajatellu että olis vaikee meille, mutta toimi hyvin ihmisnuolella ja niistolla. Ihanaa kun on ruvennu uskaltaa käyttää näitä ohjauksia ratatreeneissä ja ne toimii!! Ihmisnuolessa pitää muistaa tiukasti sihistä jarrun merkiks, muuten tulee välillä läpi.
Kontaktit ei taaskaan ollu sellaset kun haluisin, mutta jälleen kerran huomasin, että tulee paremmin alas asti kun juoksen ohi ja tekemään tavallaan seuraavaa kuviota. Pitäs siis koittaa olla kattomatta Ricoa kun selvästi paineistuu siitä, mutta miten sitä sit näkee mitä koira tekee ja tuleeko se läpi..
Anna huomautti myös meijän välistävedoista, ne ei taas oikeen ottanu onnistuakseen tänään. Mä peruutan koko matkan vaikka pitäs kääntyy menosuuntaan välillä, jollon koiraki reagois paremmin liikkeisiin. Mutta ku tuntuu etten mä kerkee (vaik kyllä ne kaikki muutki kerkee, niin ku Anna esim) mut enemmänki se on varmaan sitä että pitää ite opetella välistävedon ohjaus uudelleen niin että se tulee automaattisesti. Huoh mikä työ, mutta lupaan yrittää ens kerralla kun meen hallille ;)

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Esimakua ruotsalaisesta agilitystä ja huippu hyvät treenit


Tänään pääsin seuraamaan Camilla Brundinin agilitykurssia meijän harjoitteluhallille ihan ilmaseks (joka tuskin Suomessa enää on mahdollista missään) ja sain hiukan esimakua siitä miten täällä ohjataan, minkälaisia tekniikoita käytetään jne. Täytyy kyllä sanoa, että olin yllättyny miten paljon erilaisia vaihtoehtoja ite olisin kyseisille radoille keksinyt mitä kouluttaja ei ehdottanut tai tuonut esiin :O Täällä tuntuu olevan käytössä vaan ihan perusohjaukset kuten jaakotus, persjättö, valssi jne. jopa pakkovalssista oltiin sitä mieltä, että paljon helpompi tehdä takaakiertona (teitynlainen alotus)? Ite olisin ehdottomasti tehny sen pakkovalssina. Samaan tulokseen oon tullu kun oon katellu ruotsalaisten koirakoiden videoita.

MUTTA, hyvin ne silti vetää!! Tänään kurssilla oli mun mielestä tosi paljon hyviä koiria ja ehkä muutama hyvä ohjaajaki ;) Koirat etenki tuntuu kääntyvän tosi hyvin ilman että ohjaajat kiljuu kurkku suorana tai vastaavaa. Ja aivan toista luokkaa olevia noutajia ku mitä Suomessa on tottunu näkemään! Yks vähän pullukka lapukkaki meni ihan kauheella raivolla rataa! Kilot ei tuntunu menoa haittaavan. Isän kultsikoihin verrattuna aika menijöitä. Ja vaikka käytössä tosiaan oli ihan ns. perusohjauksia niin radat suju tosi hyvin ja musta kouluttaja kiinnitti huomiota niihin asioihin mihin mäkin kentän laidalla istuessani.
Ja tästä kaikesta ei siis tule vetää johtopäätöstä, että mun mielestä ruotsalaiset on ihan p... vaan tekee agilityä aika erilailla kun meillä Suomessa, joka oli yllätys mulle. Moneen kertaan oon kyllä jo täällä ollessa ruotsalaisilta kuullu, että suomalaiset on jo pari vuotta ollu paljon edellä ruotsalaisia. Ne siis ite myöntää et ne on huonompia ;D no ei vaiskaa.

Oli ihan eri reilua, että saatiin Ricon kanssa lounastauolla ryhmien välissä treenata hallissa :) Ja Rico oli ihan hirmu pätevä tänään, käänty niin hienosti ja oli oikee enkeli <3 Ihan mahtava kaveri! Tehtiin taas alkuun kontakteja, kaavaan kangistuneita kun ollaan ja koitetaan tahkoa niistä parempia. Ne suju taas hyvin, tosin kaukana vieläkin sitä että himmaus saataisiin kokonaan pois..
Lisäksi tehtiin rataa joka oli kurssilla, pätkissä palkaten hienoista käännöksistä/hypyistä ja sitten koko rataa. Rata tosin ei ollu ku 20 estettä ja tein siitä hiukan vaikeutetun version lisäillen esim välistävedon, jota koitetaan koko ajan hioa kontaktien lisäksi. Ja tuntuu myös tehoavan, sillä nyt tuntu että Rico tietää samalla tavalla ku muissaki tekniikoissa mitä mä meinaan tehä ja osaa tavallaan jo ennalta lukea mikä tekniikka on kyseessä. Tosin tässäkin tapahtuu tietty aina väärinkäsityksiä, mutta samalla on musta niin suuri vahvuus Ricolla.
Sylkkärissä ja poispäinkäännöksissäki käänty taas erinomasesti, samaten ihmisnuoli toimi hyvin eikä tarvinnu "pakottaa" kääntymään jäämällä eteen pidemmäksi aikaa.

Radan lisäks tehtiin yhtä radan alkua, joka oli joskus att:n kisoissa ja mikä on pitäny koittaa uudelleen kun sillon ei ihan menny nappiin. Taas kerran pitää myöntää, että kyllä se Janita tietää tietää :) tein sillä tavalla kun muistan että janita ja jotku muutkin teki kisoissa ja toimi ihan sika hyvin! Niisto on parantunu Ricolla ihan älyttömästi ku oon treenattu sitä paljon sen sijaan että olisin vältelly sen käyttämistä. Aikasemmin olin sitä mieltä ettei se sovi Ricolle, himmas liikaa eikä ns. saalistanu kättä mutta nyt toimii :)

Ens viikonloppuna ajattelin kysyä jos pääsisin yhden tutun mukaan agilitykisoihin kattomaan kun koulun kanssa on vähän helpompi pätkä, toivon mukaan pääsen mukaan :)

sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Kuka on vaihtanu mun koiran?

Tänään käytiin taas heppamaneesissa Bälingessä treenaamassa aksaa kun on ollu koko viikonloppu vapaata lukuunottamatta sitä, että tiistaina on seminaari johon on luettu ja valmistauduttu. Lukemisen välillä on kiva käydä vähän virkistäytymässä välillä. Matka bussilla suju taas mutkitta, Ricon kanssa on tosi helppo matkustaa, se vaan istuu kiltisti mun vieressä eikä koita tunkea ihmisten luo rapsutettavaksikaan, joka on ihme. Takasin tullessa oli bussi ihan täynnä ja jouduttiin seisomaan, mutta sekään ei tuottanut ongelmia.
Treenatessa tuli sellanen olo et kuka on vaihtanu mun koiran, täähän on ihan seko :D Juoksee hullun tavalla ympäri hallia yksikseen ja suorittaa ylimääräsiä esteitä ihan ku huvikseen vaikka mä en näytä sinne päinkään :D ja vaikka kuin käskytän ni tuntuu ettei ota kuuleviin korviinsa, vähän ehkä sinne päin mut ei kuiteskaan. mennäänköhän me sittenkään helmikuun lopulla kisaamaan?
No ehkei kaikki ihan katastrofaalista ollu, mutta aika hallitsematon tuo tuntuu nyt olevan :D

Tänään treenin aiheena oli yllätys yllätys
Kontakteja:
- Tehtiin pelkästään loppuosaa hetsauksella, toimii nyt ihan ok.
- Lisäksi otettiin tasaselta osalta asti ja meni ihan tosi hyvin, ehkä meijän kontakteissa on toivoa sittenki?

Poispäinkäännöksiä ja välistä vetoja:
- poispäinkäännöksissä kääntyy nyt tosi hyvin eikä himmaa liikaa, ihan mahtavaa :))
- välistävedotkin rupee sujumaan jo vähän paremmin, vihdoinkin ehkä osataan tehä niitä yhdessä. Vieläkin tosin tuntuu että Rico hyppää niissä hassusti eikä niin varmasti kun muuten.
---> pitäs treenata paljon vinottaisia hyppyjä ja sitä ettei hyppää liian tiiviisti ja kaada siivekettä

180 asteen kääntymistä poikittaisella? hypyllä
- Rico ei oo koskaan osannu hypätä tällasia hyppyjä niin kun haluan, eli että kääntää ittensä ennen hyppyä/riman päällä, vaan hyppää ne viistoon. Ja se taas vie turhaa aikaa ja mä täydellisyyden tavoittelijana en oo tyytyväinen. Tavoitteena on että saisin Ricon lukemaan mun liikettä tällasissa tilanteissa paremmin, jos mä lähetän sen hypylle ja lähden juoksemaan poispäin ni sen pitäs hypätä mahdollisimman tiukkaan ja heti jalat maahan saatuaan lähteä keräämään vauhtia, jotta saa mut kiinni mahdollisimman pian. Ongelmana on että kääntyy kyllä hyvin jos käskytän tiukkaan mutta hidastaa sillon liikaa ja jollen käskytä lainkaan hyppää viistoon. Nyt tein harjoituksesta apukeinojen avulla sellasen, että Ricon on pakko hypätä oikeella tavalla ja toimi tosi hyvin! Eli tätä tehdään jatkossakin.

Putkijarrutuksia
-ei kuuntele tarpeeksi hyvin käskytänkö putkeen mennessä vai en, tulee kyllä eri tavalla ulos putkesta kun jollen sano mitään, mutta sais kääntyä tiukempaan eikä valua niin kauas. Treenataan siis lisää, näitä on ehkä viime aikoina tehty liian vähän. Täytyy myös ottaa oikeen kovasta vauhdista jarruja.

tiistai 1. helmikuuta 2011

Tästä se lähtee!


Kolme viikkoa on kulunut Ruotsinmaalla uuteen maahan ja opiskelijaelämään totutellessa. Täytyy sanoa, että on tää aika rankkaa! Kaks ekaa viikkoa oli lähes joka ilta fuksiaisjuhlia/illanviettoja ja sen lisäksi piti jaksaa aamusta olla virkeänä luennolla/tunnilla ja lukea vielä kotona itekseen. Mistä opiskelijat oikeen saa energiaa?? Ehkä vastaus on kahvi, sitä on itekin kovin taas koittanu opetella juomaan, se kun kuulemma kuuluu kuvaa, että juristiopiskelijoilla on aina oma termosmuki mukana luennoilla ja ryhmätapaamisissa :P Ja kyllä se vaan virkistää, vaikutus tosin ei varmaan enää oo niin tehokas kun sitä litkii joka päivä monta kupillista.
Ihme tarinointia, mutta itse asiaan :D kahden viikon kidutuksen jälkeen sain vihdoinki Ricon myös Ruotsiin ja hän on kotiutunut tosi hyvin. Melkeen pitää olla mustasukkanen kämppikselle kun Rico noin vaan heti ekana iltana käperty sen syliin nukkumaan :D no sellanen se on, hän rakastaa kaikkia ja kaikki häntä <3 Cindy jäi vielä toistaseksi ainakin Suomeen Mirvan hyvään hoitoon, mutta toivon mukaan saan puhuttua myös muorin tänne, ikävä kun on ihan valtavan suuri :´(

Yllättävän hyvältä on agilitykuviotkin ruvennu näyttämään täällä vaikka ensin tuntu vähän epätoivoselta. Monen monta sähköpostia myöhemmin päästiin kuitenkin tänään ekaa kertaa treenaamaan lähellä olevaan heppamaneesiin. Täällä kun ei tunneta käsitettä agilityhalli eli siihen käyttöön rakennettuja halleja ei ole ainuttakaan, vaan kaikki traanaavat ratsastusmaneeseissa tai vastaavissa ja treenipaikat on kortilla talvella. Kun on viimiset 9 vuotta harrastanut Turussa tuntu se aika hullulta, meillähän on vaikka kuinka monta hallia pelkästään Turussa :O
Toinen juttu on kisat, niitä on ihan älyttömän vähän verrattuna Suomeen (ja taas tietty ajattelen lähinnä Turkua ja Helsinkiä) ja jos kisat on alle 300 kilsan päässä ni se on ihan huippua täkäläisten mielestä. Siis mitä?? Turussa on talvella joka toinen vkonloppu tyyliin kisat ja jollei Turussa ni takuulla jossain Helsingin seudulla ainakin. Täällä kuulemma on normaalia, että kisareissut kestää koko viikonlopun ja matkaan lähdetään asuntoautolla tai -vaunulla porukalla. Eipä siis ehkä ihan heti kisata täällä jollei tutustuta johonkuhun joka haluais ottaa meijät kyytiin, eikun siis suunnittelemaan kisareissua Suomeen, käy paljon helpommin, laivalla vaan yli, joka on sekin parhaimmassa tapauksessa tosi halpaa.

Mutta tärkeintä nyt kuitenkin, että saatiin paikka missä treenata talvella, pohja on ok, hiekkaa ja esteet hyvälaatusia, joten ei parane valittaa. Ja treenipaikalle pääsee bussilla, joka on opiskelijalle hyvä juttu, autosta kun oli pakko luopua ainakin toistaseksi. Anki joka vuokraa hallia "maatilan" omistajalta tuli tänään ystävällisesti vastaan meitä bussipysäkille ja näytti reitin hallille. Ankilla oli upeen olonen 10kk vanha bortsunarttu ja treenailtiin osittain yhdessä osittain erikseen. Ensin tehtiin Ricon kanssa vaan kontakteja, jotka oli ihan ok. Yllättäen A oli tänään parempi ku mitä puomi vaikka yleensä on toisinpäin, A:lla himmaa enemmän yleensä. Kontaktitreenin lisäksi rakennettiin ASB:ssä ollu radanpätkä joka mukaili David Powellin jotain rataa. Valitsin sen siksi, että ensinnäkin on tänä vuonna MM-tuomarina ja toiseksi siksi että oli paljon välistäveto/työntö kohtia jotka on meille vaikeita. Ei vaan osata yhdessä vielä tehä niitä hyvin, molemmilla harjoituksen puutetta, ja mikäs muu siihen auttaa kun treeni ja treeni. Välistävetokohdat ei tuottanu ongelmia vaan yllättäen vaikeinta oli kohta, jossa tultiin putkesta ja piti mennä kahden hypyn välistä kepeille. Anki vielä kysy multa tutustuessa että voinko mä noin vaan lähettää Ricon pujottelemaan putkelta ja olin et "Joo totta kai, se osaa niin hyvin hakea kepit ettei pitäs olla mitään ongelmaa". Joo-o toisin kävi, poitsu kun kävi muutenkin vähän kierroksilla ja teki kaikkea kummaa, kokeili kyllä tarjota kaikkia muita vaihtoehtoja paitsi sitä että mennään suoraan kepeille. Paras oli että hyppäs vasemman puoleisen hypyn takaa ja kiersi sen kauemman siivekkeen ympäri ja sieltä kepeille.. Hmm.. mun mielestä mä en ollu esteen takana tekemässä pakkovalssia tai vastaavaa vaan seisoin putken suulla? Hieman oli noloa, ei se sit osannukkaa nii hyvin :D
Loppujen lopuks sain onnistumaan mutta tätä pitää kokeilla uudestaan heti viikonloppuna. Sylkkärillä käänty tänään erinomaisen hyvin ja samaten niisto toimi älyttömän hyvin, molemmat sellasia mihin en yleensä oo tyytyväinen, Rico sais kääntyä paremmin ilman että hidastaa paljon näihin kuvioihin. Mutta niin ku sanottu tänään suju taas hyvin :))