Temppuilua ja tuloksia kisoista

MM-kisaviikonloppuna eksyin Silvia Trkmanin nettisivuille ja katsomaan hänen temppuvideoita, joista inspiroituneena ollaan Ricon kanssa ruvettu harjottelemaan erilaisia temppuja :) Ihan vaan omaksi iloksi, koiratanssi harrastajaa musta ei tehdä :D Ihan huippu hienoa nähdä miten Riksa oikeesti miettii mitä siltä haluan ja yrittää tarjota kaikkea mahdollista onnistuakseen. Ja mikä kärsivällisyys tolla koiralla on, kestää pitkänkin treenin, jaksaa yrittää kauan :)
Tässä muutama video:

Koritemppu:
http://www.youtube.com/watch?v=pHaRXai3WaY

Cindykin osaa :)
http://www.youtube.com/watch?v=DO3-OY7BBU4

Ryömiminen:
http://www.youtube.com/watch?v=hsOITfz3xMM

Temppuilun lisäksi ollaan pariin kertaan tehty esineruutu lenkin yhteydessä Johannan ja nahkacollie Eccon kanssa. Rico on niiin innoissaan tästä, meinasi tänään vetää Johannan kumoon kun oli kiire etsimään tavaroita ja Eccon vuorolla odotti silmät kiiluen koska pääsee :D Ja hienosti työskentelee kyllä, kaikki tavarat löyty vaikka viiminen oli vähän vaikeempi.

Mutta ei me suinkaan olla agilityä unohdettu vaikka tauko on ollut taas pitkä. Keskiviikkona oltiin Kungsörissä treenaamassa mattopohjasessa hallissa, joka Ruotsissa on harvinaisuus. Pidin shelttiporukalle kurssin jonka jälkeen treenasin pikasesti radan itse Ricon kanssa. Treeni suju hyvin, ei erityisempää huomautettavaa :) Pohja hallissa oli hyvä, keinonurmi, jolla Rico ei ainakaan liukastellu yhtään ja itsekin oli hyvä juosta. Pienehkö mutta mukava halli :)

Viikonloppu oltiinkin sitten taas kisareissulla, tällä kertaa Rättvikissä, på Dalarna. Kyllä oli upea paikka täytyy sanoa! Ja mökki missä majotuttiin ihan bueno, 3 huonetta ja keittiö + kylppäri meillä kolmella hengellä ja kuudella koiralla käytössä. Hyvin mahduttiin ja viihdyttiin eikä hintakaan ollut paha, 1400kr kahdelta yöltä yhteensä! Kisapaikka oli maneesi, jossa ilmeisesti ajetaan hevosia? tosin mun mielestä oli liian pieni ollakseen sellanen missä ajetaan ravihevosia, mutta mä en hevosmaailmaa niin hyvin tunnekaan ;D Pohja ihmeellistä pehmeetä hiekkamuhkuraa, hyvä juosta sekä koiralle että ohjaajalle.

Kisoista irtosi vain yksi nolla neljästä radasta, mutta hieno nolla vasta olikin! Kerrankin tunne kun tulee maaliin että sehän kävi helposti! :) Ja siitä että tuon kokoisissa kisoissa (n.150 koiraa makseissa) ja siinä porukassa (kaikki ruotsin maajoukkuelaiset + muut huiput mukana kisaamassa) 50:stä nollan tehneestä yllettiin hopeasijalle oon ihan tajuttoman tyytyväinen!! Vähänkö oli hyvä fiilis :)) Mun Riksa on vaan niin <3
http://www.youtube.com/watch?v=zQDxUFVrwaY&feature=related

Muutkin radat oli tosi sujuvia ja ennen kaikkea se tunne mikä jokasella radalla nyt oli, siitä olen erittäin tyytyväinen! Mulle pientä noottia huonoista ohjauksista ja hutiloinneista.
http://www.youtube.com/watch?v=BHr_Oi-5TI8
http://www.youtube.com/watch?v=9Zz45cPpbR0

Epäonnea kisoissa, parempi mieli treeneissä

Viime viikonloppu vietettiin kisoissa Bollnäsissä. Matkaan lähdettiin ruotsalaiseen tapaan asuntovaunulla shelttiporukan kera ja yövyttiin kisapaikalla koko viikonloppu. Tämä on todella yleistä ruotsalaisille, ajavat pitkät matkat kisojen takia ja lähes jokaisella on asuntoauto tai -vaunu jolla reissuun lähdetään. Hotellissa yöpyminen kuulosti siltä että se on luksusta mistä harva maksaa. Itse oon sen verran hyvään tottunut vissiin että oisin mielummin yöpynyt hotellissa ja päässyt suihkuun ja kunnon vessaan viikonlopun aikana...Perjantaina kun paikalle saavuttiin onnistuttiin saamaan auto ja vaunu jumiin sateen jälkeen pehmeeseen nurmikenttään ja saatiin kolmen nuoren naisen voimin lykkiä ne irti sieltä, ja mullahan ei tosiaan ollut kumisaappaita mukana joten vietin koko viikonlopun märissä kengissä :D
Yllätyksenä tuli se että kaikki kisaajat vetäytyivät omiin oloihinsa kisojen päätyttyä, kukin omiin asuntoautoihinsa/-vaunuihinsa tosi aikasin eikä ollut mitään yhteistä iltaohjelmaa. Jotenkin yhteishenki kisapäivän aikana oli niin hyvä että odotin illalla saman jatkuvan. Ehkä kaikki oli niin väsyneitä etteivät jaksaneet.

Kisat ei meijän osalta menneet ihan nappiin, tai no paremmin kun jälkeen päin katsoi videoita kun vertaa siihen millanen fiilis jäi. Fiilis ehkä johtui enemmänkin opiskelusta johtuvasta stressistä ja kiireistä. Pieniä virheitä mahtui kaikille radoille, muutamia rimoja (joista osa johtu kyllä ihan siitä että esteiden välimatkat oli aivan liian lyhyitä, Rico ei vaan mahtunut hyppyjen väliin. teki mieli valittaa mutten kehdannut, ois pitänyt), kontaktivirhe ja huolimattomuutta. Rico tarvii lisäks treeniä nurmialustalla, etenkin aamulla sateen jälkeen nurmi oli niin liukas että luisteli hiukan :/ Yksi nolla saatiin sentään tahkottua sijotuksella 3. :)
Kaverit pärjäs vähän paremmin, Malin ja Lovis nappasivat mm. hyppysertin ja viimiset tulokset Ruotsin mestaruus kisoihin :)

Torstaina käytiin treenailemassa suomalaisen tänne muuttaneen Elinan kanssa Niinun rataa, joka oli agi.fi lehdessä. Koko matka treenikentälle satoi hiukan, mutta juuri kun oltiin saatu rata rakennettua ja Ricon kanssa ehditty alottamaan tuli kovempi kuuro, joten hakeuduttiin kerhotalon katoksen suojaan. Siinä vaiheessa tosin oltiin jo molemmat litimärkiä joten se ei paljoa auttanut. Juostiin kumminkin molemmat sinnikkäästi rata läpi. Meille hankaluuksia tuotti pitkät estevälit, ajoitukset oli vähän hukassa aluksi. Mutavellinurmi teki radan juoksemisesta myöskin hieman haasteellisempaa, ohjaaja hiukan varo liikkeissään ettei löydä itseään maasta istumasta takapuoli märkänä. Saatiin kuitenkin rata suht hyvin sujumaan :) Erityisen tyytyväinen olin kontaktien vauhtiin, palkkaus alkaa ehkä tuottaa tulosta!


Kuva: Henri Luomala

Lauantaina käytiin vielä lenkin yhteydessä juoksemassa rata uudelleen. Otettiin ensin eri tekniikka kohtia palkalla, hiottiin nopeemmaks/paremmaks esim niistoa ja sylivekkiä, jota olen koittanut opetella viime aikoina. Muista rintamasuunta tässä!
Treenilistalle: Ansaesteen ohitus kun ei mitään kummempaa "tekniikkaa", kepeille vauhtia, kaikki tekniikat käytävä läpi ns. muistutuksena, tee treenisuunnitelma!

Lisäksi ollaan lenkkeilty syksyisessä säässä, mä niin rakastan tota suurta luonnonsuojelualuetta <3 Ihanaa kun Cindykin jaksaa niin hyvin mukana lenkeillä :)
Cindyllä toinen viikko juoksua menossa, ensimmäistä kertaa Ricon pentuaikojen jälkeen kotona koko juoksun, aina ennen ollut hoidossa kaksi viimistä viikkoa. Kotona on siis saanut olla aika tarkkana ettei käy vahinkoa, yllättävän hyvin kyllä sujunut vaikka Cindy kovin koittaa liehitellä Ricoa. Rico on kiinnostunut ja astuisi kyllä jos mahdollisuus olisi mutta ei mitenkään stressaantunut tai työkyvytön hajuista huolimatta.

Ainiin ja Ricosta tehdään sitten ruotsalainen, huomenna lähtee Ruotsin kennelliittoon rekisteröinti-ilmotus. Kuulemma ruotsissa asuvan tulee rekisteröidä koiransa ruotsiin jos haluaa kisata täällä. Tammikuussa kun asiaa kyselin sain toisenlaista infoa, mutta nyt taas tällaista tietoa.

Tuplavoitto tuntuu hyvältä!

Kuva: Sirpa Saari

Tänään kävästiin kisaamassa Väsbyssä, muutaman kymmenen kilsan päässä Uppsalasta, shelttijengin kanssa. Mukana siis Malin & Lovis sekä Elin & Vind, Tim, Elmer, ja mun "väärän rotuset". Mummo oli ihan intsinä ku sai istua takaluukussa Elinin shelttipoikien kanssa, siis kolme ihanaa miestä kokonaan hänen! ;)

Maksit alotti ja jollain ilveellä sain itteni hereille isolla kupilla kahvia (edellinen yö jäi vähän lyhyeksi). Tällä kertaa onneks kisat alko vasta klo 9.
Agilityrata näytti ennen rataantutustumista paljon mielenkiintosemmalta ku mitä se loppujen lopuksi oli, yks kohta oli vähän ahdas ja mietitytti miten Rico mahtaa pitää riman ylhäällä. Rima pysy ylhäällä, kuten kaikki muutkin rimat, ja kyseinen kohta meni yllättävän hyvin! Kepit oudon hitaat (tosin liukas nurtsi yön jälkeen) ja sama kontakteilla palo aikaa mut muuten hieno rata! Maaliin ilman virheitä ja tällä irtosi luokkavoitto!!

Hyppyradalla oli mielenkiintonen alotus, kahden hypyn "välistä" kepeille. Vaikutti vaikeelta, mutta loppujen lopuksi koirat ei kyllä nähneet näitä vääriä hyppyjä, joten virheitä ei tässä tainnu kauheesti tulla. Mahdottomalta kohdalta tuntu kuitenki 4. hyppy! Kepeiltä yhden hypyn kautta lyhyen putken suun (3m mitä Ruotsissa käytetään) ja ansaesteen ohi samasen putken takana olevalle hypylle! Ja eikä siinä vielä kaikki sen tilanteen jälkeen hyppy ja pitkä suora putki, jonka jälkeen takaakierto. Juoksemalla koiran kanssa hypylle oli ahdasta kun putken ja hypyn välissä oli tosi vähän tilaa ja lähettämällä taas onnistu helposti lähettämään väärälle hypylle. Ajattelin etten ikimaailmassa tuu kerkeemään ajoissa sinne pitkän putken jälkeiselle hypylle! Mutta mepä vaan onnistuttiinkin tää kohta handlaamaan aika hyvin lähetys taktiikalla! Ja ehtisin hyvin sinne pitkän suoran putken jälkeiseen tilanteeseen :)) Loppuratakin sujuvaa juoksentelua, joten napattiin toinen luokkavoitto nollatuloksella!
Ollaanko me vähän hyviä! Olin kyllä äärettömän tyytyväinen, tuntuu ihan huipulta onnistua joka radalla kisapäivän aikana (vaikkakin niitä nyt oli vaan kaks) :))

Nyt ei malttais odottaa seuraavaa kisaviikonloppua! Siihen asti taidetaan treenata vaan tekniikkapätkiä, kontakteja ja vauhtia esteväleille :)

Ratatreeniä

Opiskelu on taas alkanut ja kunnolla alkokin, ei ollu mikään pehmee lasku opintojen pariin kesän jälkeen vaan täydellä teholla alotettiin heti. Meinasin heti alkuun jäädä jälkeen kun en ajatellut että pitäs ennen koulun virallista alkamista lukea, toiset taas oli käytännössä jo lukenut ekan kirjan joka on vaivasen 500 sivua, nice :O
Mut nyt on taas palauduttu tähän maailmaan ja ehditty treenailemaan.

Viime viikon pe rakensin kovalla vaivalla yksin helsingin seudun piirimestaruus radan kun siitä puhuttiin jossain että oli ollu vaikee, nollia vähän ja paljon hylkyjä. Halusin testata miten me siitä selvitään. Tosin ei niistä koskaan ihan samanlaisia tule ja meidän seuralla on vaan kaks pitkää putkea joten jossain kohtaa oli lyhyt, ruotsin mallia oleva 3m? pitkä putki.
Yllätykseksi suurimmaksi ongelmaksi osottautu putki-kontakti erottelu, syynä se ehkä että pitikin mennä putkeen ja useimmin just halutaan kontaktille. Tai siis totta kai sinne jossain kohtaan sinne putkeenkin mennään mut tällä radalla en päässy ohjaamaan kunnolla putkiin kun oli kiire seuraavaan paikkaan (tai vaan laiskottelin suomeks). No joo, ei kuitenkaan saatu sellasta kunnon onnistumista ja jäi kaivelemaan sen verran että mentiin la iltalenkin yhteydessä koittamaan uudestaan.
Eikä vieläkään..nyt ongelmat oli jotain ihan muita ja täysin tyhmiä..Joskus ei vaan onnistu. Tällä radalla ehkä ongelma oli se että oli pitkät välimatkat ja koira sai mennä paljon itsenäisesti jollon Rico oli niissäkin kohdissa missä ois pitäny olla vähän kuuliaisempi turhan itsenäinen :D Meno oli jokseenkin vallatonta ja päätin luovuttaa ilman sitä täydellistä koko radan onnistumista.

Tänään rakennettiin Elinin kanssa yks Huittisen Harrin tuomaroimista radoista, jonka äkkiä nappasin mukaan ennen treeneihin lähtöä kun lupasin jonku piirroksen tuoda. Ruotsalaiset on aina innoissaan kun saa tehä suomalaisia ratoja joissa on haastetta ;) Tää ei kuitenkaan ollu mikään supervaikee, vaan kiva rata missä oli tekemistä sopivasti. Ekalla yrittämällä saatiin nollana juostua läpi :) Ehkä hiukan hulvatonta menoa, mutta pakka pysy kasassa :) Ja totesin sen että mitä enemmän tekee uudestaan samaa rataa niin sen huonommaksi menee, Rico keksii kaikkia ihme juttuja! Se ehkä luulee tekevänsä väärin kun tehdään moneen kertaan? Eli ei tehdä enää, jos tehdään niin eri tekniikoilla, eri tavalla ni ehkei sit luule tehneensä väärin? Mutta oikein onnistuneet treenit tällä kertaa muuten :) Kontaktien palkkaus joka kerta treeneissä ennen radan jatkamista eteenpäin tuntuu toimivalta.

Lauantaina pakataan sheltit ja mun väärän rotuset autoon ja suunnataan agilitykisoihin Väsbyyn Elinin ja Malinin kanssa, kiva päivä edessä! :) Vaikkakin pitkä koska kaikilla on eri säkäluokan koira :D

Summer is officially over

Jep, näin on. Paluu arkeen tapahtuu maanantaina kun koulu alkaa taas ja päivät kuluu kirjojen parissa neljän seinän sisässä. Voisi tulkita niin että oon katkera, mutta itseasiassa en, ootan ihan innolla koulun alkua, vaikka myönnetään oishan se ollu kiva et kesäkin ois ollu hiukan pidempi.

Päivittely on ollu aika huonoa kesän aikana, mutta eipä pahemmin ole mitään tapahtunutkaan koirarintamalla, tavalliseen tapaan ollaan treenailtu agilityä parisen kertaa viikossa, kiitokset taas Jampalle kesästä! :)lisäks tehty jonkun verran tokoa, kun oon lupautunu tokokisoihin lokakuun alussa Jonnan kanssa, kun Jonna ja Hero tulee Ruotsiin :) Tokossa pitäs edelleen muistaa treenien vaihtelevuus ja Ricon hämääminen, kun tekee liikkeet eri lailla joutuu poika oikeesti miettimään ja kuuntelemaan mitä mä sanon eikä vaan menemään asenteella: joo, joo mä tiiän mitä seuraavaks tapahtuu, ei tartte auttaa :D itse asiassa tää on jopa hauskaa kun saa testata koiransa taitoja, sillä mut saa aina treenaamaan :D

Cindy kävi elokuun alussa Salossa ryhmänäyttelyssä leikkimässä missiä ja itseasiassa hyvin leikkikin (vaikka mm. laukkas kehässä ja kaikki pohjavilla lähtenyt heinäkuun aikana sekä esittäjä ei todellakaan ollu parhaimmasta päästä= minä) sillä rouva oli ROP (rotunsa paras), ROP veteraani ja sai toisen sertinsä!! :O Ei siis tosiaan ollut turha reissu vaikka moneen kertaan meinasin lähdön perua kun koira on ihan kalju ja ontuili. Nyt sitten on pakko lähteä metsästämään sitä kolmatta ja viimeistä sertiä jostain näyttelystä kunhan suomessa päästään käymään ja tehdään mummosta vielä vanhoilla päivillä muotovalio! :)


Karsintojen jälkeen ei Suomessa ehditty agilityssä kisata muuta kun PM-kisojen yhteydessä olleet kisat. Niistä ei videotodisteita, mutta päällimmäisenä jäi mieleen ihan älyttömän hyvä fiilis mikä Ricon kanssa kisatessa oli. Jotenkin kisaaminen tuntu tosi luontevalta kevään takkuilun jälkeen ja oli ihan super kivaa mennä <3 Voi olla että taas ilmassa ollut isojen kisojen tunne oli se mikä vaikutti asiaan, se saa mut aina skarppaamaan sopivasti. Tuloksellisesti kisat ei olleet mikään menestys, yks nolla 4.sijalla, huonoille ei kuitenkaan tässäkään kisassa hävitty. Sen lisäksi kaksi hienoa vitos rataa, toisella toisiks viiminen rima alas, toisella huonon ohjauksen takia kyseenalanen kieltovirhe.

Viime viikonloppuna tultiin sitten koko perhe takasin Ruotsiin, Cindy pääsi vihdoinkin mukaan :) <3 Julia ja Santtu lähti mun virallisiks saattajiks ja samalla kisareissulle. Lauantai ja sunnuntai aamuna siis noustiin reippaina klo 4 aamulla, jotta ehditään kisapaikalle ennen seittemää jollon eka rataantutustuminen alko. On nää ruottalaiset hulluja, siis rataantutustuminen klo 7, huh huh. Su aamuna oli oikeen sumussa koko kenttä vielä kun paikalle saavuttiin ja nurmikenttä kivan kostee ja liukas yön jäljiltä molempina aamuina. Etenki putket oli inhottavan liukkaita koirille :/ Santtu ja Hani repäsi neljästä startista kolme nollaa, valitettavasti sijotukset ei ihan riittäny sertiin :(( muuten viikonloppu oli tuloksellisesti aika huono, eipä ollu meillä kauheesti kehuskelemista. Itellä ei oikeen vire ollut la kohdallaan ja ekalla radalla unohdin radan! :O Siis mikäköhän mua vaivaa, tää on jo kolmas kerta tänä keväänä/kesänä, pitäsköhän lopettaa kokonaan :D Toisella taas jostain ihmeen syystä luulin etten kerkee ja tein viime hetken tyhmän paniikkiratkasun. Sunnuntaina vire oli parempi, mutta molemmilta radoilta yks kirottu rima alas, molemmat tavallaan mun virheitä, tavallaan koiran pitäis tollasissa tilanteissakin pitää rima ylhäällä. Jatketaan harjoituksia.
Vaikka viikonloppu oli rankka oli tosi kiva kun oli vieraita, kiitos Julia ja Santtu :)

Maajoukkuekarsinnat ja treenailua

Vuoden isoimmat kekkerit on ohi ja Suomella on uusi agilityn maajoukkue, joka suuntaa lokakuussa Ranskaan ottamaan mittaa muista huipuista. Tällä kertaa me jäädään matkasta pois, joka ei kylläkään tullut yllätyksenä, sen verran on ajatukset ollut opiskelussa viimisen puol vuotta että agility on jääny toiselle sijalle. Mutta oli kyllä hienoa päästä Ricon kanssa taas mukaan näihin kisoihin, joissa tunnelma on pikkasen eri kun tavallisissa kyläkisoissa. Tänä vuonna jo lauantai oli hurjan jännittävä! Lauantaille päättyi valitettavasti jo meijänki matka, ei päästy sunnuntaille jatkoon keräämään pisteitä uusien sääntöjen mukaan.

Ekalla radalla jäi yksi askel jaakotuksessa ottamatta kohti putkea, joten Rico luuli että haluan sen mun ja siivekkeen väliin vaikka tarkotus oli ottaa Rico toiselle puolelle :( tässä sitä nähtiin taas miten pienestä agility välillä on kiinni ja etenkin kun on koira joka jo pienistä vihjeistä tietää tai luulee tietävänsä mitä haluan ja lähtee sitä tekemään jollei muuta informaatiota tule. Ennen kun siis ehdin tajuta mihin se koira katosi oli se sujahtanut väärään päähän putkea joka olis loogisesti Ricon järjestyksen mukaan suoritettu seuraavaks.

Jouduttiin/päästiin siis tekemään vielä lauantain toinenkin rata, kun eka päättyi nopeaan hyllyyn. Tokalla radalla taas näky se etten oikeen luota niistoihin vaan teen mielummin takaakiertona, vaikkei pitäs. Ja kiireessä kun tullaan johonkin tilanteeseen ja taas lähetään kiireellä pitäis koiran silti malttaa mennä se este minkä siinä kiireen keskellä oon näyttäny. Tällä radalla keppien jälkeen tuli kielto seuraavalta hypyltä kun kiireessä lähetin takaakiertoon ja sit koitin ehtiä seuraavan hypyn taakse hyppylinjalta pois. Tältä jälkimmäiseltä hypyltä rima vielä kiellon jälkeen kun olin ihan tiellä uusinnan vuoksi. Mutta hyvä rata muuten, on se niin ihanaa kun on koira joka osaa :) Ihan huippua oli kisata sen kanssa! Karsinnoista tuli nyt opittua se että pitää olla oikeesti huolellisempi, oon ihan liikaa tehny tyhmiä huolimattomuusvirheitä viime aikoina :/

Seuraavaksi kisataan sitten kotikisoissa PM-kisojen yhteydessä ja sen jälkeen palataan takasin Ruotsiim ja mennään heti kisaamaan ;) Julia ja Santtu lähtee onneks kaveriks hakemaan Onnille ja Hanille valiotitteleitä :)

Tällä viikolla takana muutamat treenit helteestä huolimatta, kesäiltoina on niin ihana treenailla, ei melkeen malttais lähteä kotio ollenkaan! Kontaktien "hullurinki" ti oli ihan huippuhyvä, Riksa meni hyvällä fiiliksellä alastuloille kun juostiin kontaktilta toiselle, välissä yks hyppy. To tehtiin Jampan treenirata, twistiin nyt opetettava lisää varmuutta, liian usein jättää hyppäämättä kun jatkan eteenpäin liikettä. Teen siitä "tempun", niin haasteellsia harjotuksia että oikeesti joutuu miettimään mitä siltä haluan ja että iskostuu mieleen että kierrettäessä hypätään aina se hyppy. Lisäks joku oli tehnyt jonkun karsintaradan alun (en muista mikä rata numeroltaan) joka tehtiin muutamaan kertaan, toimi molemmilla tavoilla hyvin :))

Huomenna mennään mökille rentoutumaan, koirat pääsee uimaan ja Riksa tekemään vepeä ala Heidi ;)

Kokkolan perinteinen KLAG

Viime viikonloppuna oltiin parin vuoden tauon jälkeen Kokkalassa, Klagissa kisaamassa. Viimeksi on oltu siellä kun Cindy vielä kisasi ja Rippana oli ihan piskunen pentu. Eli kesällä 2007. Paikkana oli sama leirintäalue ja kisat suju tosi kivasti, ainut miinus lähtö/maali alueen ahtaus etenki toisella kentällä. Hiukan hirvitti ajaa koko matkaa yksin ja pitkän työviikon päätteeksi, mutta hyvinhän sen jaksoi kun pariin kertaan pysähdyttiin pikauinnille koirien kanssa, koirat siis ui en minä ;) Matka oli sen verran pitkä et sääkin ehti vaihtua pariin otteeseen kaatosade, ukkosesta helteeseen :D

Sen verran ilmeisesti matka tuntu, että perjantain radalla lähetin koiran oikeen hienosti väärään päähän putkea, hups. Eikä tämä ollut ainut rata, jossa keskittyminen oli kehnoa, vaan kaikki radat oli vähän säätöä kun ohjaaja oli puol nukuksissa. Videot ei siis oo julkasukelpoista materiaalia ;D Tehtiin me sit kuitenki kaks nollaa väenväkisin, molemmat sijotuksilla 3. Toisella näistä olis mun mielestä kyllä pitäny tulla kielto kun kierrätin koiran mun ympäri yhessä kohtaa kun oltiin hiukan hukassa. Mutta tuomari sen päätöksen tekee. Ja en valita, nyt ens vuoden SM-kisoista puuttuu enää yks nolla :) Ei siis tarvii stressata että pitäs ehtiä syksyllä/talvella kisata täällä tai Ruotsissa.

Kaiken kaikkiaan viikonloppu Kokkolassa oli oikein mukava vaikken matkaseuraa saanukaan, kisapaikalla kun kuitenkin oli tuttuja :) Kiitos vielä Jonnalle pikashoppailu seurasta :) Pakkohan munkin oli sit väkisin jotain ostaa.

Nyt ois sitten enää viikko karsintoihin, vaikkei ollenkaan tunnu siltä. Treenattu ollaan niin vähän että oikeen hävettää :D Odotukset on siis sen mukaset, mutta ihanaa silti päästä mukaan osallistumaan ja kaikkemme me annetaan joka tapauksessa eikä himmailla! :)

Huippujuhannus huippukoiran ja huippuseuran kera :)

Tänäkin vuonna vietettiin juhannus perinteiseen tapaan Tuorlassa, Piikkiössä Tsaun juhannuskisoissa kisaten ja töitä tehden. Ja täytyy kyllä sanoa ettei ollenkaan huono vaihtoehto tänäkään vuonna, koirat saa olla mukana ja niillä on kivaa eikä tarvii juhannusta viettää kuitenkaan kerrostalossa täysin selvin päin ;)
Erityisen hyvän juhannuksesta (seuran lisäksi) teki se että tehtiin Ricon kanssa kaikilla neljällä radalla nolla, mitä kisattiin yhdessä!!! :O <3 ei siis saatu vaan yhtä tuplanollaa vaan samantien kaksin kappalein! Eli nyt on KARSINTANOLLAT kasassa ja ilmo lähtee tällä viikolla!! Seinäjoki here we come!

Kisaradat katottavissa meidän youtube kanavalla:
TheBCRico kunhan latautuvat sinne :) kolmas rata puuttuu kun kuvauksesta vastasi iskä joka unohti avata linssinsuojuksen...video siis pelkkää mustaa ja koirien haukuntaa. Santun ja Ricon rataa ei myöskään oo tai mun ja Onnin ratoja.

Lauantaina sain lisäksi kisata kahdella lainakoiralla, makseissa bordercollie Onnin kanssa, jonka kanssa radalta harmittava kieltovirhe kun käskytin vähän liian kovasti kun luulin että se sikailee mun kanssa ja kontaktin jälkeen muutenkin vaikea jatkaa kun ei tiedä miten koira sieltä tulee.
Sunnuntaina vaihdettiin Santun kanssa koiria, menin siis taas Onnin kanssa ja Santtu Ricolla, ihan vaan huvin vuoksi :) Unohdin mitä Onnille piti sanoa keinulla ja siinä miettiessäni sitten teki komeen lentokeinun, hups :O :D mut eipä varastanut lähdöstä vaan totteli kiltisti mua :) Keinuepisodin takia pääsi hyppäämään seuraavan hypyn väärinpäin ja siitä hyl, mutta tehtiin rata loppuun ja se meni oikeen hienosti :) Hän oli oikein pätevä ja kiva ohjata, haastavampi kun Rico, mutta hyvää treeniä mulle kun täytyy auttaa enemmän :) Kiitos Santtu ja Julia kun sain mennä Onnin kanssa :)

Lisäksi kisasin lauantaina ekaa kertaa medi3 luokassa, kisakaverina kromfohrländer (mitenköhän se kirjotetaan :D) Zimbo. Zimbon kanssa oli kans kiva mennä, toimi tosi kivasti, mutta jostain syystä ei millään lähteny putkiin :D :D varmaan 3-4 kertaa koitin lähettää jokaseen putkeen :D ja katsojilla oli hauskaa! ei se ihan singonnukaan niin helpolla esteille kun kuvittelin, mutta hieno mies kuitenkin :)

Ens viikonloppuna suuntana Kokkalan Klag ja 5 agistarttia, matkaseura vaan puuttuu edelleen kun kaveri peruutti tulonsa... :/

Vapaus on alkanut!

tai no vapaus opiskelusta, mutta sen tilalle töitä 8h päivässä. Ai mikä kesäLOMA? katotaan jos sitä sais jonku viikon kerjättyä vapaaks myöhemmin kesällä, jotta jaksaa taas jatkaa opintoja syksyllä. Loppu aika Ruotsissa meni tiiviisti tenttiin lukien, joten ei ehditty n. kahteen viikkoon treenaamaan ollenkaan ja eka viikko Suomessa taas kaikennäköseen muuhun härdelliin.
Taukoa kertyi siis huimat kolme viikkoa ja siis treenaamisesta, kisoissa oltiin peräti kolmena päivänä viime viikolla tuplaa metsästämässä, jota ei kuitenkaan tullut joten tämän vuoden SM-kisat jää meiltä väliin. Asia on kuitenkin käsitelty vaikka aluksi tuntu olevan maailmanloppu. Asiaa tarkemmin mietittyäni totesin että nyt on koulu laitettu edelle viimisen puolen vuoden aikana ja agility jääny sijalle kaksi. Tiedän kuitenkin että mulla on ihan huippukoira ja päästään takuuvarmasti myöhemmin mukaan, meno on kuitenkin niin hyvää, pientä hiontaa niin taotaan nollia tiuhaan tahtiin!

Ja kyllä oli hienoa eilen käydä pitkästä aikaa treenaamassa kun on asiat laitettu tärkeysjärjestykseen, meillä oli ihan huippukivaa! :)) ja Rico oli tosi pätevä! Kyllä se oma mieliala on niiin iso asia kun harrastaa koiran kanssa. Cindy pääsi kans tekemään hiukan esteitä, veti kauheeta vauhtia kentälle ja kun päästin vapaaksi juoksi ympäri kenttää huutaen yksin <3 hän oli ihan onnessaan kun pääsi tekemään agilityä. Kaikki meni vähän sinne päin kun mummolla oli hiukkan kiire, mutta ei sen niin väliä, tärkeintä että hällä oli kivaa :)

Seuraavaksi kisataan juhannuksena perinteikkäästi Tuorlassa, missä vietetään koko juhannus hyvässä seurassa kisaten ja töitä tehden :)

Knivstan kakspäiväset kisat

Viikonloppuna neljä starttia Knivsta BK:n aksakisoissa tässä melkeen naapurissa Ruottinmaalla. Kyllä sitä nyt osaa arvostaa oman auton merkitystä kun julkisilla molempina päivinä mentiin, tosin matka lyhyt, mutta vie kuitenkin aikaa paljon enemmän kun omalla autolla kun täytyy mennä niitten aikataulujen mukaan eikä omien. Eiks se junakin molemmilla kerroilla takasin tullessa ollu just menny tai hurautti ohi kun oltiin näköetäisyydellä asemalta. Ja mulla kun ei tietenkään ollu kotiin kiire lukemaan tenttiin..
No selvittiin kumminkin reissuista, löydettiin perille hyvissä ajoin ja Rico käyttäyty taas kun mallioppilas julkisissa :)

Tuloksellisesti viikonloppu ei ollu ihan toivotunlainen, ei yhtään nollaa, monesta lähellä piti suorituksesta huolimatta. Videot on vaan kahdelta ekalta radalta, katotaan jos saan ne ladattua myöhemmin.

Eka rata:
Miettisin että oli tosi samanolonen alku ku jossain kisoissa missä oon ollu aikasemmin ja muistin että viimeks hyllytettiin heti alkuun, mutten heti saanut mieleen miks näin kävi. Tuomarina tällä radalla oli Savikon Seppo ja kun siinä rupateltiin selvisi että lähes sama rata oli Att:llä joku kerta! Eli en siis vaan kuvitellut vaan se tosiaan oli tutunolonen. Nyt ei kuitenkaan hyllytetty siihen alkuun, mutta varmistelin sen verran että olin myöhässä putken jälkeisellä hypyllä ja siinä vähän epäröitiin mennäänkö vai eikö ja miten päin. Toiseen kertaan sama juttu yhellä toisella hypyllä kun jäin ihmettelemään että se koira tosiaan meni putkeen...Ja sit jotain Ricolle (the superkeppivarmakoira) epätavallista, tuli niin kovaa kepeille ettei kääntyny tokaan väliin. Tää tosin oli varmaan pohjasta kiinni, nurtsi oli paikotellen aika liukas ja "uus" alusta vielä Ricolle.

Toka rata:
Tosi kiva vaikea hypäri toiselta vierailevalta suomalaistuomarilta, Anders Virtaselta. Alku hyvä, mut sit menin ihan liian pitkälle pituuden suuntaan putken jälkeen vekkaamaan seuraavaa hyppyä ja livahti sinne pituudelle kovasta kiljunnasta huolimatta. Jatkettiin rata loppuun, mutta kun yks viimisten hyppyjen rimoista tuli alas (ilman kummempaa syytä) niin huomautin ja käveltiin pois radalta.

Kolmas rata:
Niin lähellä ja niin kaukana, muuten hyvä rata, mutta yks rima alas. Seppo sano että Rico katto väärään suuntaan hypylle tultaessa, mut ite en osaa sanoa mitä tapahtu ja tätä ei oo videolla. Aikakin olis riittänyt voittoon kivalla aikaerolla seuraavaan. Tosin Malin ja Nick teki vielä hiukan nopeemman vitosen. Tällä radalla tuli yllättävän paljon virheitä vaikka ei ollu mitenkään erikoisen vaikea.

Neljäs rata:
Perk... kontaktit. Tästä lähtien jos tulee ilman lupaa läpi palautan kyllä kontaktille, ärsyttävää kun tulee läpi ja saadaan tyhmiä turhia virheitä just sillon kun muuten rata sujuu hyvin. Tai no sen puomin alastulon jälkeen vähän keskittyminen herpaantu ja vedeltiin kivoja kaarroksia vähän sinne päin mitä oli tarkotus kun en oikeen osannu päättää jatkanko vai en. Ja toinen kontaktivirhe keinulta vaikka kuin kiljuin, putki veti puoleensa. Tiesin vielä että anders antaa helposti virheen jollei ehdi laskeutua alas asti, mutta kun antaa tulla läpi aina ni ihan ku se nyt sit pysähtyis vaikka kuin kiljun.

No sehän se agilityn juju on ettei se oo helppoa ja niin pienestä kiinni kun mennään lujaa. Nyt pitää vaan ottaa itteään kunnolla niskasta kiinni ja lakata tekemästä näitä pikkuvirheitä omassa ohjaamisessa niin eiköhän niitä nollia ala pukkaamaan! Koira kun on aivan huippu, kunhan omistaja vaan pysyis kartalla koko radan eikä lusmuilis.

Agilityn täyteinen viikonloppu

Onpa ollu rankka viikonloppu, pe, la ja su joka päivä kouluttamassa ja perään omat treenit. Mutta hienoja koirakoita täytyy sanoa, etenkin perjantaina yks bordercollie oli makee :) nimeä en kuitankaan muista, mutta ovat tulossa samoihin kisoihin ens viikonloppuna mihin me mennään.

Ennen viikonloppua käytiin tiistaina kentällä tekemässä kontakteja ja viime kisojen yhden radan alkua, joka ei menny ihan suunnitelmien mukaan sillon. Nyt toimi mutta jotta vauhdista kääntyy tiukkaan poispäinkäännökseen/sylkkäriin pitää käskyttää kovin. Toisella tyylillä taas saman hypyn rima tuli alas moneen otteeseen (jonka tiesin enkä siks valinnu kisoissa), sai tosiaan hinkata ennen ku onnistu vaikka joka kerta huomautin rimasta. Ei ollenkaan tyypillistä Ricolle, yleensä korjaa heti ekalla. Keli oli kumminki aika lämmin ja kulma Ricolle hankala. Lopputulos kumminki hyvä, molemmat tyylit toimi. Ei tehty muuta.

Lauantaille olin suunnitellu 29 esteen radan kurssille jota tehtiin sen jälkeen. Pieniä ohjausmokia siellä täällä, ei mitään ihmeellistä, laiskottelun piikkiin aika paljon. Oli taas lämmin ja vähän väsyny kurssin jälkeen ni ei oikeen tehny täysillä töitä, siis minä ei koira. Tehtiin melkeen nolla, palautin puomin alastulolle kun lähti ilman lupaa ja jatkettiin sitten. Jäi kminki harmittamaan oma laiskuus ja se ettei saatu tehtyä puhtaana läpi joten käveltiin illalla takas kentälle. Ja kummasti toimi levon jälkeen, ekalla heti nollana läpi joten jatkettiin tyytyväisenä lenkkiä sen jälkeen :) asenteesta se on niin paljon mulla kiinni.

Sunnuntaille hiukan lyhyempi rata, 24 estettä, joista neljä suoraa erimittasta putkea. Siitä tuli oikeestaan aika hauska :D tehtiin taas kurssin jälkeen paremmalla asenteella tällä kertaa. Yhessä ahtaassa paikassa muutamaan kertaan rima alas ja muutama väärään putkeen lähetys mutta parin yrityksen jälkeen sujuva nolla :) ei tehty enempää.

Nyt rankkaa opiskelua liitelyn jälkeen ja samalla Ruotsin karsintojen lopputulosten odottelua.

Ricosta Ruotsin agility- ja hyppyvalio heti ekoissa kisoissa!!

Viikonloppuna oltiin kisareissulla ekaa kertaa Ruotsin maalla, paikkana Oxelösund. Lähdettiin reissuun jo perjantai-iltana kun eka rataantutustuminen alkoi jo klo 7 lauantai aamuna, parempi siis niin kun herätä kolmen aikoihin yöllä ehtiäkseen paikalle. Ajettiin ensin Malinin kanssa Salaan hänen äidin luo pakkaamaan asuntovaunua ja sieltä nokka kohti Oxelösundia. Autoon pakattiin kaikenkaikkiaan neljä koiraa, neljä shelttityttöä Ricon kavereina, hän oli kovin onnessaan :)
Perille päästyä käytiin pystyttämässä teltta valmiiksi seuraavaa päivää varten ja sitten pehkuihin.

Lauantai aamuna aikanen herätys ja kamppeet kasaan ja kisapaikalle joka oli vain reilun kilometrin päässä leirintäalueelta, jossa oltiin yötä. Kisapaikkana oli iso urheilukeskus, jossa oli kaksi rataa vierekkäin nurmikentällä. Heti alkuunsa sai kengät kivasti kasteltua kun nurmikko oli kostea yön jäljiltä :/ Mutta paikka oli hieno, älyttömän isoja nurmikenttiä ja vieressä pieni metsä.



Oli vähän odotuksia, että taso ei olis kovin kummonen kisoissa, mutta miten sattukaan, että kaikki maksi maajoukkueen koirakot oli mukana kisaamassa Jenny Dammia myöten. Ja muutenkin tosi paljon nopeita bordercollieita, jotka oli suht hyvin vielä hallinnassakin. Vaikeimmilla radoilla huomas että osaaminen ei ehkä ollu ihan huipussaan vielä, mutta hyvältä se silti näytti. Vähän ahdisti että riittääkö meidän ajat ollenkaan vaikka Rico vikkelä onkin kintuistaan.

Lauantain radat:

Rata 1:
Rata oli helppo, ei mitään kummallisuuksia, asenne sen takia vähän huono, löysäilyä.
Nurmikko oli tosiaan märkä ja sen myötä liukas aamusta ja musta Rico oli vähän varovaisen olonen. Nurmikkolla tosin harvoin muutenkaan ollaan kisattu saatikka treenattu. Jatkossa kuitenkin treenataan sillä pohjalla ja paljon. Tyhmä päästin Ricon noin vaan tulemaan puomin kontaktilta ja alastulolta sen myötä vitonen. Sylkkärin ajotus meni samaan piikkiin. Pussin jälkeiseltä hypyltä käänty tosi hyvin pelkällä suhinalla! On se kiltti :)
http://www.youtube.com/watch?v=Mn0RDbu-t8s

Rata 2:
Taas sylkkärin ajotus musta vähän pielessä :/ Mutta hienosti pujotteli kepit loppuun asti. Ihan uskomatonta miten moni koira kaikissa säkäluokissa jätti kesken! :O Ja jopa maajoukkuetason koirat! Vähän epäilin että tuleeko kiire pussin jälkeisellä hyppysuoralla tehä persjättö mutta eihän siinä ollu ees hätä eikä mikään. Radalta nolla ja sijotus 2. heti Malin Elfströmin ja Swiftin jälkeen. Samalla ansaittiin hyppyserti ja koska Rico on jo hyppyvalio Suomessa tuli siitä samalla Ruotsin hyppyvalio!! :))
http://www.youtube.com/watch?v=0usNpAz1QdI

Rata 3:
Tää rata sössittiin heti alkuunsa vaikka mulla oli niin hieno plan :( Tein kakkoshypylle niistosokkarin, mutta Rico kääntyki yllättäen sillä niin hyvin että tuli kolmoshypyn ohi :O Tyhmä vielä otin tolpan ympäri tätä ennen rataa ja Riksa kun on niin fiksu että kun jotain treenaa ennen rataa muistaa se sen siellä paremmin. Hyvä selitys, mutta uskon tällä olleen vaikutusta :D Otettiin siis uudestaan kakkoshyppy ja sen myötä hylly. Nyt haki kolmosen mutta mulla oli pasmat niin sekasin ettei jatkosta tullu mitään ja käveltiin pois radalta. Harmitti ku tää oli kiva rata, pitänee rakentaa joku päivä ite ja treenata.

Rata 4:
Miten voikaan olla mahdollista että kaikkien näitten agilityssä vietettyjen vuosien jälkeen unohdan radan! :O Päivä tosin oli ollu pitkä ja aurinko porottanu koko päivän mutta silti. Lähetettyä koiran kolmosputkelle unohdin täysin mihin piti jatkaa, tein nopeen päätöksen et se piti olla A:lle, ja kun koira jo käväsi siellä muistin mihin piti jatkaa :D Vähän noloa! Tehtiin sitten loppurata sillain diipadaapaillen :D Neljä rataa taitaa olla liikaa meille yhdelle päivälle.

Viimiset radat ei oo julkasukelposta materiaalia ;)

Sunnuntain radat:

Rata 5:
Taas musta ihan sikahyvä suunnitelma alkuun, mutta toteutus meni pieleen yhdessä kohtaa. Piru kun ei opi kunnolla kääntämään koiraa poispäinkäännökseen ja ennen kaikkea ajoissa. Tässä tapauksessa ois sylkkärin kaltanen ehkä ollu tehokkaampi. Tästä ei kumminkaan vielä virhettä vaan siitä etten ollut ottanut huomioon miten koira hyppää hypyn 11 (tyhmä kattelin medejä aikasemmin ja en ottanu huomioon että mulla on hippasen isompi koira joka loikkaa pidemmälle), joten en korjannu linjaa 12 hypylle ja tuli ohi. Siinä samassa jo hyppäs väärän hypynki. Tääki jäi kaivelemaan niin paljon kun olis ollu hyvä rata meille, moni hyllytti kun oli vähän haastetta enemmän.
http://www.youtube.com/watch?v=73NtP0A-Re4

Rata 6:
Taas helpohko rata, yhtä jaakotusta koko rata. Minien versio oli paljon kivempi. Alussa halusin koittaa miten menee A:n kontaktille kun jään taakse vaikka tiesin että ois nopeempi kun juoksisin mukana. Ja hienostihan se meni, löytyy jopa todistusaineistoa kuvien muodossa miten hienosti menee alas asti ja pysähtyy sinne! :) Pätevä mies <3 Keinulta kiva kenguruloikka, mutta tuomari ei sitä nähnyt kun seisoi radan toisella reunalla! Ihmettelen kovin miten se sieltä näki keinun tai puomin kontaktit! :O Ja oli muuten moni joka mun silmiin hyppi ylöstulojen yli puomilla. Sama havaittavissa muilla radoilla, eivät keskity kattomaan ylöstuloja.
Meillä kumminki kontaktit ok. Jaakotus hiukan liian tiukka yhteen kohtaan, ei meinannu irrota putkeen, mutta vetämällä ei ois tullu vaan olis taatusti ottanut hypyn joka edellisellä kerralla mentiin. Radalta nolla, sijoitus taas toinen jonkun bc:n jälkeen jota en tuntenu eikä myöskään Malin tai Anneli. Sertit kumminkin heillä oli kasassa joten se siirtyi meille, Ricolle siis agilityserti ja toinen titteli plakkariin, Ruotsin agilityvalio!! :))
http://www.youtube.com/watch?v=vmj_UeWo748

Yhdessä viikonlopussa siis saatiin kasaan kaikki tittelit Ruotsista mitä meijän on agilityssä mahdollista saada, ei huonosti :) Parantamisen varaa olis ollu niin kun aina, kaks nollaa kuudesta radasta ei päätä huimaa. Mutta uus yritys kahden viikon päästä Knivstassa. Siellä meillä on ns. kotikenttä etu kun tuomareina on suomalaiset Seppo Savikko ja Anders Virtanen, toivon mukaan ne on suopeita meille ja on tehny haastavia ratoja ;) Ruotsissa on ens viikonloppuna maajoukkuekarsinnat joten toivon mukaan myös huiput lepäävät tämän viikonlopun ;)

Treeniä ennen kisoja

Piti kirjottaa tää jo eilen mutta se vaan jotenkin jäi, joten katotaan muistanko enää mitä treenattiin ;)
Käytiin siis tiistaina ekaa kertaa meijän kesäharjottelupaikalla treenaamassa lenkin ohessa. Niin ihanaa treenata nurtsilla kun ei oo ihan kurassa kotiin lähtiessä, Ricon tassut ainoastaan vihreet mut se ei oo vaarallista ;)
Tällä treenikerralla tehtiin vaan yksittäisten esteitten treeniä, kaikkea simppeliä. Kontakteja ja pöydän vahvistamista, jotta Rico oppia pitämään sitä oikeana agilityesteenä ja hakeutuis sinne innolla. Ja nyt näytti hyvältä, hidastaa vaan aika paljon ennen kun hyppää pöydälle, jotain paimennusjuttua ehkä? Pahenee vaan jos laittaa lelun valmiiksi pöydälle syötiksi.
Lisäks tehtiin niinkin yksinkertasta treeniä kun vastakkaiseen käteen tuloa liikkeessä, tarkotuksena vahvistaa että reagoi siihen paremmin vauhdissa. Nyt ei ollu ees esteitä mukana harjotuksessa mutta ens kerralla jatketaan.

Eilen taas mentiin Malinin ja hänen sheltin Lovisin kanssa treenaamaan rataa. Otin mukaan yhden David Powellin radoista jota oon halunnu treenata, missä pöytä on kahden putken välissä. Pöydälle meno ei ollu ongelma, hakee hyvin käskyllä sille :) muutenki rata oli paljon helpompi ku mitä odotin, jopa tylsä, ei edes keksiny eri ohjaus vaihtoehtoja eri kohtiin :/ radan treenaamiseen ei siis mennyt kauaa, kummallakaan mulla tai Malinilla. Radan lisäks siis treenattiin kaikkia pikku juttuja, vähän keppien häiriötreeniä, kontakteja ja vastakkaiseen käteen reagointia sillä tyylillä mitä tää toinen Malin neuvo kurssillaan. Ei toimi ei, nyt luovutan tän suhteen, me käännytään samalla tavalla kun tähänkin asti ja otetaan menetetty aika takasin jossain muualla. Malinille neuvoin vähän estemotivaatio treeniä ja katoin miten niitten niisto etenee :)

Huomenna lähdetään koko viikonlopuksi kisoihin oikeen asuntovaunulla, siitä onkin aikaa kun on sellasessa yöpyny! Siistiä päästä kattomaan miltä kisat täällä näyttää :)

Vappuhulina kisat

Eilen kisailtiin vuorostaan Tsaulla, kolme starttia ja sen jälkeen pikasesti vappujuhliin. Onneks sain kuitenkin keskityttyä kisoihin enkä kiirehtinyt liikoja illanviettoon ;)
Kaikki radat oli Viitasen käsialaa ja ihan kivoja lukuunottamatta kakkosradan edestakasin jaakottelua.

Eka rata:
Varmistelin ekalla suorituskerralla keinun alastuloa ja sen takia putkeenvienti oli aika epäsujuva. Tää oli kuitenkin harkittu päätös, mielummin epäsujuva kun virhe. A ja puomi aika pyllystä, hidasteli, mutta enpä paljoa tehny niillä töitäkään. Mutta ihana miten helposti Ricon saa putken väärään päähän vaan vetämällä <3 Keinu toisella kerralla vähän hilkulla, keinu ei ehdi maahan kunnolla ku Rico jo hyppää. Nyt pitää ruveta kiinnittää tähän huomiota ja treenata myös toinen vaihtoehto, testata meneekö reippaasti alas asti jos oon kaukana.
Kuulostipa taas kriittiseltä, tulos kun kuitenkin oli nolla ja sijotus 3. :D
Pilkunviilaajan vikaa mussa, siitä ei pääse yli eikä ympäri.



Toka rata:
Miks mä edelleen jarrutan mun koiraa putkilla sanomalla Rico vaikka tiedän että sihinä toimii paremmin? Toimi kyllä tällä radalla, mutta ärsyttää kun en muista sihistä. Keppien jälkeinen rima räpsähtää kun meen niin pitkälle renkaan ohi ja sitte pakitan pois, ois pitäny vaan luottaa että menee kyllä kepit loppuun asti ilmankin, turhaa auttamista. Käänty makeesti ennen A:ta olevalta hypyltä <3 A:n jälkeiset hypyt taas oli ihan vammasesti, en tykänny yhtään kuviosta. Jo rataantutustumisessa ajattelin että kun koko ajan jarrutetaan eikä vauhti ehdi kasvaa hyppyjen välillä niin tulee helposti kielto. Ja niinhän siinä kävikin, sekunnin sadasosaksi Rico pysähty, epäröi pituuden jälkeistä hyppyä ja tuomarin käsi nousi :/ Muuten niin sujuva rata ja ilman vitosta olis se tuplanolla ollu plakkarissa :(


Kolmas rata:
Radalla tuntu että Rico tuli kakkosen ihmisnuolesta läpi, mutta videolta ei näytä niin pahalta ja sain hyvin lähetettyä takaakiertoon. Nyt putkijarruna sihinä, mutta silti pelkäsin ettei jarruta :D Rata sujuvaa ennen "loppusuoraa" johon en keksiny mitään muuta kun takaaleikkauksen kolmanneks vimpalle esteelle, kun ajattelin etten kerkee tekemään muuta. Ja tiedostin hyvin sen että Rico takuuvarmasti tekee tiukan käännöksen ja hakee kepit, ja niinhän se tekikin. Ja tosiasiassa olisin varmasti ehtiny tekemään valssin muurin taakse ku olisin vaan luottanu koiraan ja lähteny rohkeesti liikkumaan. Höh. Mutta tältä radalta opittua, luota siihen että tiedät miten oma koira toimii, älä epäile sen taitoja.

Att:n kisoissa

Tänään kolme starttia Att:llä Turussa. Hyviä ratoja, mutta ei yhtään nollaa :( tuplaa siis uupuu edelleen...Perkele. Voittonolla kuulemma saa olla ulkomailta, mutta tupla pitäs sitten koittaa vappuna vääntää väkisin, muuten ei oo asiaa SM-kisoihin..että näin.

Eka rata:
Kutos hypyn rima alas. Valus putken jälkeen jotenki niin pitkälle että tajus myöhään että mennään hyppy eikä jääny tilaa kunnon ponnistukseen. Vaikka koitin kyllä jarruttaa putkeen, pitäs treenata putkijarruja lisää. Vinottaiset hypyt on ylipäätään Ricolle vaikeita niin ku leirilläkin nähtiin, hakee ponnistuspaikkaa.
Muurin jälkeisellä hypyllä ei kääntyny takaaleikkauksella niin hyvin kun luulin, mutta ok. Muuten hyvä rata.
http://www.youtube.com/user/TheBCRico?feature=mhum#p/u/2/qPuR1zhDmnQ

Toka rata:
Taas rima alas. Ilmeisesti reagoi siihen että rupesin ennakoimaan seuraavan esteen jarrutusta. Hiukan myöhemmin jarrua siis, mutta kun jännitin että kääntyykö puomille vai juokseeko A:lle niin ku jotku. A:n kontaktilta varasti sen verran että olin ihan tiellä hypyn takana ja sain Ricon melkeen syliin. Putkelta siis kielto.
Huoh miten mä osaan säätää..
http://www.youtube.com/user/TheBCRico?feature=mhum#p/u/1/o1S_zBrFUlI

Kolmas rata:
Olin tosi positiivisesti yllättynyt miten hyvin käänty neloshypyltä, olin takuu varma että vetää A:lle! Puomin jälkeinen hyppy vähän pitkäksi kun olin jäljessä puomin alastulolla. Keinulta sitten vitonen, kun ei ehtiny osua maahan ennen kun Rico jo hyppäs pois. Oli kiire loppusuoralle kun näki että jätin lelun aidan taakse. Pelkkä kiipee käsky ois riittänyt jotta ois himmannu vähän. Perkele..
http://www.youtube.com/user/TheBCRico?feature=mhum#p/u/0/JHuJ8UQDEIY

Maajoukkueleireilyä Turussa

Kaks päivää maajoukkueleirillä Att:llä, kyllä nyt on treenattu ja paljon. Perjantaina kahdet treenit ja lauantaina yks plus "keppijumppaa" ja ohjaajien fysiikka/nopeus testi. Perjantaina oli vähän väsynyt fiilis kun edellisenä aamuna herätty 3.45 ja koko päivä vietetty laivalla. Seuraava taas ei malttanu nukkua kun odotti leiriä ja koirat oli niin innoissaan nähdessään toisensa että koitti leikkiä koko yön. Leiristä jäi hyvä mieli, radat oli kivoja ja sopivan haasteellisia. Kouluttajina oli Ranskasta Johan Canal ja Grégory Bielle-Bidalot sekä Juha Orenius.

Perjantai:

Johanin rata:
- Muista käydä kävelemällä merkkaamassa ekan hypyn hyppysuunta jos hypätään pois päin radasta
- Kun vedät käännä yläkroppaa kans äläkä vaan peruuta
- älä käytä liikaa vastakkaista kättä haltuunottona, hidastaa koiraa
- älä käytä vastakkaista kättä tilanteissa jossa Rico voi lukea sen poispäinkäännöksenä, tässä tapauksessa putkelta A:lle mentäessä, ohjaa koiran puoleisella kädellä

Juhan rata:
- lähtötilanteessa pakkovalssi nopeempi kun niisto-sokkari
- muista rytmitys, älä seisoskele
- vahvista käteentuloa, vedätykseen tuloa kun vauhtia on paljon ja ohjaaja kaukana koirasta

Asenne perjantain treeneissä ihan löysä, jarrut unohtu varsinki ekalla radalla ja muutenkin homma ihan hakusessa

Lauantai:

Grégoryn rata:
- opettele käyttämään jaakotusta (tai sen tapasta) kun pitää kääntyä tiukkaan
- pöytä treeniä! pitäs olla enemmän intoa hakea pöytää ja hypätä sinne lujempaa
tää helpottuu tosin nytten kun kesätreenipaikalla on pöytä kun sitä ei maneesissa ollu
- vinottaisten hyppyjen treeniä lisää, hakee ponnistuspaikkaa
- välistäveto ihan sikatoimiva joka kerta, vaikka vauhtia oli paljon, kun en käänny ympäri koiraa vastaan vaan pidän rintamasuunnan eteenpäin ja otan vaan vastakkaisella. Tää oli suuryllätys, olin takuu varma että hinkataan tätä kohtaa moneen kertaan. Tie onnistumiseen tais olla etäisyys sivusuunnassa hyppyihin ja se että esteet oli kauempana toisistaan kun ns. normaali välistävedoissa
- kontaktit kans yllättävän hyvät tällä radalla. pitäs muistaa ettei käänny tuijottamaan koiraa, ahdistuu, hidastaa. Jopa puomilla, jossa koiran piti mennä yksin loppuun asti kun ohjaaja jää taakse meni reippaasti alastulolle asti eikä kääntyny liian aikasin. Hieno mies <3
- hienosti irtosi myös kakkosvaihtoehdolla puomilta okserille mun jäädessä toiselle puolelle!

Kaiken kaikkiaan tää viiminen rata, molemmilla ohjausvaihtoehdoilla oli musta tosi onnistunut meiltä :)

Huomenna ois kolme starttia Att:llä, toivon mukaan molemmat jaksaa vielä!
Illalla vielä päätösillallinen jokilaivalla joukkueen kanssa :)
Sitte ois maajoukkue hommat pulkassa, toivon mukaan päästään joskus toistekin vielä joukkueeseen!
Grégoryn rata:

Tokoa, TAAS :O

Mä oon aika taitava maalailemaan piruja seinille ja kuvittelemaan mitä kaikkea VOI tapahtua, joten kun kuulin että meijän lenkkipolulla yhessä tietyssä kohtaa on tosi paljon käärmeitä niin päätin sitten pitkän lenkin sijasta seminaarin jälkeen treenata tokoa pihalla väsyttääkseni Ricoa. Ja tämä erityisesti siksi että nyt on edessä kauan odotettu ajanjakso joka sisältää paaaljon agilityä ja mun tuurilla just sillon käy jotain. Tai no tähän mennessä on ollu hyvä tuuri, mutta sitä ei koskaan voi olla varma :D Joten siis treenattiin tokoa pihanurtsilla.

Tehtiin seuraamista, ruutu, tunnari ja ohjattu.
Seuraamista pitäs tehä enemmän ruudun lähistöllä, keskittyminen herpaantuu selvästi sen läheisyydessä. Ja kisoissa aika useesti se on jo rakennettuna kun tehään seuraamista. Muuten hyvää seuraamista.
Ruutua tehdessä Rico jostain syystä keksi että merkillä kuuluu mennä maahan?? Whaat? En tiiä mistä tää tuli, mutta katos onneks yhtä nopeesti, toivon mukaan ei toistu. Korjasin siis seisomaan. Samaa suoraan maahan menoa ilmeni taas ite ruudussa. Korjauksen jälkeen tekee seuraavalla oikeen. Rico on kyllä niin sisäistäny tän liikkeen suoritusjärjestyksen että tekee kaiken melkeen automaattisesti, toisaalta hyvä mutta mua pitäs silti kuunnella. Pitäs vaihdella treenejä erilaisiks jotta oikeesti joutuis kuuntelemaan eikä vaan olettaa.
Tunnari ok. Otti oman, mutta pudotti ja tarkisti muut ennen kun otti uudestaan oman. Pudottaessa oma tippu niin lähelle yhtä väärää että Ricolla oli vähän vaikeuksia saada vaan se tikku mutta onnistu siinä. Puri kerran tikkua just ennen ku oli mun sivulla. Tehtiin muutama pitotreeni sen perään.
Ohjattu kaikinpuolin hyvä. Kapuloita oli vaikeeta erottaa kun nurmikko on vielä niin rusehtavaa että kapulat häviää siihen aika hyvin, mutta Rico löysi hyvin eikä meinannu ottaa keskimmäistä.

Huominen päivä enää ja sitte päästään Suomeen, ei malta odottaa :)

"Pikavisiitti" hallilla

Viimestä kertaa hallitreenit ennen kun päästään siirtymään ulos nurmikentälle. Niin ihanaa kun jatkossa ei näytä niin rähjäseltä kun lähtee kotiin eikä tarvii edes bussilla mennä kun treenipaikalle kävelee sen n. puol tuntia mettän läpi kotiovelta :) eilen käytiin kattomassa missä kunnossa kenttä on ja sinnehän vois vaikka heti viedä esteet, lumet poissa ja lähes täysin kuivunu maa. Tältä siellä näytti:


Kentän nurkassa oli pöytä joka oli ilmeisesti tarkotuksella jätetty ulos? joten saatiin lenkin lomassa treenattua vähän sitä :) samaten kentän reunassa oli "hyppykuja" josta otettiin vauhtia pöydälle. Rico oli intsinä kun lenkillä löydettiin aksaesteitä :)

Mutta tän päivän treeniin... kontaktien lisäksi tehtiin Malinin ohjeitten mukasesti itsenäisiä käännöksiä. Aika huonolla menestyksellä tosin.. Ricoa ei vaan oo opetettu sillä tavalla, jos mun rintamasuunta sen ponnistaessa näyttää eteenpäin niin Rico myös hyppää eteenpäin, eikä kääntämiseen riitä pelkkä vastakkainen käsi. Mun on pakko kääntyä sitä vastaan ennen kun ponnistaa, jotta saan sen kääntymään. Tätä sitten kuitenkin hinkattiin ja hinkattiin ja loppujen lopuksi saatiin onnistumisia kun tein harjotuksesta mahdollisimman helpon kaikilla mahdollisilla apukeinoilla. Mut usko siihen että tää oikeesti toimis radalla joskus ei oo kovin vahva.
Lisäks tehtiin vähän leijeröintejä. Tarkotus oli pikasesti käydä hallilla mutta siinä menikin tunti, hups. Loppupäivä meneekin sitten kirjojen parissa...

Tällä viikolla ollaan muuten tehty vähän tokoa lenkeillä ja sisällä. Enimmäkseen palkannu sivulletuloa ja seuraamista muutaman askeleen jälkeen. Lisäks kokeiltiin kaukoja takapalkalla ja muutaman toiston jälkeen toimi yllättävän hyvin. Ajatukset on takana mutta tekee kumminki vaihdot eikä liiku eteenpäin, joka oli tän kokeilun pointti. Täytyy siis miettiä jos jatkossakin tekis näin.

Agilityä Ruotsin malliin

Tänään oltiin ekalla agilitykurssilla Ruotsissa. Kurssilla kouluttajana oli Malin Elfström joka on ollut monesti Ruotsin maajoukkueessa Swift Bc:llään.
Kurssilta saatiin apua ja neuvoja oikeestaan just siihen mitä vähän toivoinki ja mitä oon mm-kisoista asti miettinyt vaikkakin viime aikoina taas ehkä vähän unohtunut. Eli miten saada koira juoksemaan esteiden välit niin lujaa kun mahdollista ja miten saada koira ite lukemaan mun liikettä ja rataa niin ettei mun tarvii aina jarruttamalla koittaa saada koira kääntymään oikeeseen suuntaan. Siis että koira kääntyisi ite ilman että mun pitää kauheesti käskyttää tai himmata ja kuitenkin niin että hyppää tiukkaan eikä vedä pitkäks.
Tää on ehkä just suomalaisille ja etenkin mulle ;) ominaista että autetaan liikaa koiraa ja pidetään koko ajan kontrollia koiraan. Mun tavotteena on nyt siis Malinin neuvojen avulla koittaa saada Ricosta sillä lailla itsenäisempi että se osais ite päättää koska saa hypätä pitkälle ja koska pitää vähän jarruttaa, jotta pääsee mahdollisimman nopeesti mun perään. Ja tää osa pitää kans hioa paremmaksi, että Ricolla tosiaan olis kiire mun perään ilman että koko ajan odottaa käännöstä tai jarrua. Sitte vasta kun jarrutan pitää jarruttaa muuten pitäs juosta niin lujaa kun kintuistaan pääsee. Ei sillä ettäkö Rico ois hidas mutta aina löytyy parannettavaa ;) ja tätä tosiaan mm-kisojen jälkeen miettisin et me tehdään kauheen paljon enemmän töitä ku muut agilityharrastajat maailmalla ja silti ne tekee hyviä aikoja! Aina se jarruttaminen ei oo nopeampi vaihtoehto kun pitkä kaarros jossa koiran vauhti säilyy.
Ja lisäksi mun pitäs kiinnittää huomiota etten kurki taaksepäin kun juoksen suoralla jossa esteet on ihan linjassa. Pitäs siis luottaa että kyllä se koira sieltä tulee, pälyily vaan hidastaa koiraa kun se odottaa käännöstä. Ehkä muutenki pitäs välillä tehä suorempaa rataa että Rico oikeesti pääsee juoksemaan vapaammin esteiden välillä eikä himmaile.
Kaiken kaikkiaan radat oli helppoja kun muut kurssilla oli aika alottelijoita mutta se ei haittaa koska sain sen mitä halusin kurssilta :) nyt siis keskitytään itsenäiseen kääntymiseen/jarruttamiseen, toivon mukaan vaikutukset ei oo negatiivisia lähenevää kesää ajatellen :D Ehkä tällasia ois parempi treenata syksyllä arvokisojen jälkeen mutta blääh tuskin se niin katastrofaalisesti vaikuttaa ;)

Agi.fi, kunnon agilitylehti

Aamun harjotustentin jälkeen oli niin hyvä fiilis ja koko päivä edessä eikä mitään velvoitteita mitä pitäs tehä (seuraava seminaari vasta tiistaina), joten myö suunnattiin Riksan kanssa hallille aksailemaan. Jo jokin aika sitten sain ensimmäisen numeron agi.fi lehdestä ja kattelin Samu Pehkosen treenikuvioita, joita lehdessä oli. Ideana tosi hyvä, pääsee treenaamaan eri ihmisten suunnittelemia ratapätkiä, jollei oma mielikuvitus just sillä hetkellä toimi tai ei muuten ole treenisuunnitelmaa. Muutenkin musta tosi hyvä lehti, suosittelen! On pitänyt jo aikasemmin testata kyseiset kuviot, mutta aina on ollut jotain muita treenisuunnitelmassa. Nyt näin extempore hallille lähdön takia päätin rakentaa kyseisen radan ja treenata kaikki kolme eri versiota.

Alkuun tietty kuvioista poikkeamatta vähän kontakteja ;)Ja toistaiseksi näyttää erittäin hyvältä, alusta saa hyvin ajatukset alastulolle ja hiippailu sekä mun kattominen unohtuu. Ja pojalla oli taas niin paljon energiaa, että ekalla kertaa koko A:ta suorittaessa hyppäs komeesti harjan yli ja mulla oli kerranki pelisilmää palkata se jopa! Ja kun otin muutaman hypyn takaa puomille menoa niin Rico ei joko malttanut hypätä kunnolla ja tiputti rimoja tai kiersi koko esteen? kun oli niin kiire alastulolle! Aika tosi outoa käytöstä :D mutta ei sen niin väliä kunhan on hyvä draivi alastulolla.

Ratapätkät meni kaiken kaikkiaan tosi hyviä. Ekassa treenissä tuli yllätyksenä, että neloshyppy ennen puomia oli jotenki sellasessa kulmassa, että Rico meni helposti hyvin ja piti ottaa puolivalssilla hiukan ennen kolmosta jottei mee ohi. Okserin jälkeinen hyppy (oisko ollu seiska) otettiin sekä välistävetona että niisto-sokkarilla, molemmat toimi hyvin. Välistävetokin musta yllättävän sujuva, jarruttaa tosi hyvin okserilla.
Toisella pätkällä pujottelee tosi hienosti itsenäisesti loppuun asti vaikka jään 1/3 hypyn luo, vähän ehkä vauhtia sais olla enemmän kun oon kaukana, pitää vahvistaa, treenata. Pitkästä aikaa käytin myös flippiä tokalla radalla seiskahypyn takana. Vaihtoehtosesti ois voinu ottaa puolvalssilla, mutta flippi toimi hyvin :)

Sunnuntaina Malinin kurssille :)

Tokoilut kotipihalla

Kyllä luit ihan oikein, tokoilut :D Tiiä koska oisin viimeksi oikeesti varta vasten lähtenyt ulos treenaamaan tokoa, mutta tänäänpäs tehtiin niin :) Vähän vaihtelua pelkkään lenkkeilyyn ja agilityyn. Meillä on ihan älyttömän hyvät mahdollisuudet treenata tokoa ihan tässä kotipihalla, nurmikenttää riittää vaikka muille jakaa! Voin kuvitella että kesällä on ihan täynnä jalkapalloilijoita ja piknikillä istuskelevia ihmisiä jne jne. Mutta sekaan mahtuu varmasti tokoilemaan, koska plaania tosiaan riittää.

Alotettiin ruudulla ja yllätys yllätys Rico oli ihan huumassa, se vaan rakastaa tätä liikettä! Ja kyllähän se muisti vielä miten tää homma hoidetaan ;) Hiukan meinaa varastaa merkiltä ruutuun, nykii nykii, mutta odottaa kumminki käskyä. Ja ruutuun löysin ihan keskelle, ainut miinus että heittäytyy helposti suoraan maahan. Joka tosin ei oo mitään uutta, eikä sinäänsä haitallista kunhan vaan osuu aina kohilleen eikä heittäydy maahan ruudun ulkopuolelle. Riskialtista siis. Korjasin aina seisomaan kun meni maahan ja lopulta jäikin jo seisomaan. Ruutua tehdessä on niin hauskaa kun Rico käyttäytyy niin paimenkoiramaisesti, menee matalana ja on oikeen bordercollien näkönen eleissään <3

Sitte tehtiin tunnaria, astetta enemmän haastetta nostattamisen jälkeen tehä liike jossa tarvii olla rauhallinen ja keskittyä käyttämään nenää. Mutta meni ihan sikahienosti! Ei nuuhkinu kaikkia kapuloita järjestelmällisesti niin ku joskus aikoinaan, mutta toi oikeen heti ekalla yrityksellä :) Ja mikä hienointa, piti tosi tosi nätisti kapulaa suussaan, ihan hento ote eikä yhtään pureskelua! Mitä ihmeitä se Julia on mun koiran kanssa tehny :O Vautsi! Ote oli siis ihan erilainen kun mitä ennen eikä tietoakaan pureskelusta. Yhessä toistossa nosti väärän ennen kun toi oikeen, tätä tekee aika usein enkä tiiä miten sais kitkettyä pois, vai onko vaan varmuuden puutetta? Pitää kysästä Julialta ku se on niin ekspertti näissä tokotouhuissa ;)

Ja lopuksi tehtiin vähän seuraamista, joka oli hyvää mutta ei yhtä innokasta kun jos tekis ekana liikkeenä. Tää on kumma juttu, tykkää seuraamisesta, mutta ei tee sitä yhtä hyvällä draivilla jos on jo tehty jotain muuta. Tai no välillä tekee mutta välillä ei. Tehtiin pari eri pitusta pätkää, ihan lyhyttä niin että saa lähes heti palkan ja sitte vähä pidempää kaavaa. Yhden kerran jätti perusasennon tekemättä pysähdyksessä, pitäs vahvistaa.

Ja vahvistettiin vielä luoksetulon seisomista palkalla.

On se hieno tokokoira!

Onnistuneet ratatreenit

Jotta päivän sais käynnistymään paremmin lähettiin Riksan kanssa aamusta hallilla käymään. Eilen Illalla rupesin pohtimaan meijän kontakteja jälleen kerran ja halusin testata pitääkö mun "teoria" paikkansa.

Ja hyvältä näyttää. Mietin siis että jos kontaktit on ollu toimivat ennen kun pilasin ne ni miks mä lähden korjaamaan mun virheitä ottamalla niitä eri tavalla kun alunperin on pentuna opetettu? Jos kerran pitäs pyrkiä siihen että aina tekee samalla lailla loogisuuden takia. Tää ei ehkä ihan heti näy vauhdissa samalla lailla kun vedättäminen mutta pidemmällä tähtäimellä toivon mukaan. Pyrin siis nyt loogisuuteen entistä enemmän ja treenaan alustalla. Ja mikään ei estä yhdistämästä myös vedätystä tähän. Alustalla vaan tarkotus tarkentaa paikkaa ja saada enemmän tehoja siihen paikkaan hakemiseen. Kun alastulolla ei oo mitään rupee helpommin hiipparoimaan.

Sitte rakennettiin rata. Oon ollu tosi laiska rakentamaan täällä ratoja kun se on vaikeeta yksin ja halli on vähän pienehkö siihen tarjoukseen jos haluaa täysmittasen radan rakentaa. Tälläkin kerralla siis ehkä hiukan muokattuna treenattiin alla olevaa rataa, lähinnä leveyssuunnassa teki tiukkaa. Mutta kesää ajatellen pitäs lisätä ratatreenejä ja etenkin karsintatuomareitten ratojen harjottelemista. Siispä rakensin James Powellin hypärin jonka laskeskelin mahtuvan halliin. Rata oli kivan erilainen ja sopivan haasteellinen :)

Yllättävän hyvin sain Ricon menemään aina siihen putken päähän mihin oli tarkotuskin, luulin tän olevan vähän vaikeempaa kun kattelin piirrosta.
Sen sijaan okserin jälkeinen tilanne oli vielä vaikeampi ku mitä odotin. Kepit kiertämällä oli kiire ja ajotuksen kanssa vaikeuksia. Pakko jarruttaa ettei valu putkille asti mutta kun jarrutti liikaa niin meni esteen 17 väärälle puolelle tai muuten oli epäsujuvaa. Ja lisäksi 18:lle lähetys oli hankalaa. Sen sijaan leijeröimällä kepit suju ihan tosi hyvin! Ajattelin ettei hakis okseria mutta loogistahan se on koiralle joka on opetettu hakemaan esteitä ja okseri on suoraan edessä. Leijeröimällä toimi siis sikahyvin :) pitäis enemmän ruveta tätä testailemaan kun mahdollista!




Hallilla näin taas ihania makaronikroppa bortsuja :) vitsi ne on kivannäkösiä! Haluu yhden! Niitä tuntuu olevan täällä Ruotsissa tosi paljon enemmän ku mitä Suomessa. Ja niillä on asennetta, hiukan ehkä astetta kovemman olosia luonteeltaan. Ja ne kääntyy hyvin!

Julkkiksena ekoissa kisoissa Ruotsissa, tosin epävirallisissa

Kuulin yhdeltä mun kurssilaiselta, että heidän seura jäjestää epäviralliset kisat, jopa mepä päätettiin totta kai mennä paikalle. Samalla liityttiin seuran eli Uppsala Hundvänner jäseniksi, koska heidän kesäharjottelupaikka on ihan älyttömän lähellä mua! Sinne on kävelymatka, mitä luksusta! Voidaan siis vaikka lenkin yhteydessä mennä tekemään muutama este ja sitten jatkaa mettälenkkiä, ihan huippua :))

Epävirallisissa ei ollu kovin paljon porukkaa, ilmeisesti vaan oman seuran jäsenet saa osallistua, joten ratoja oli kaks ja ne sai molemmat juosta kahteen kertaan jos niin halusi. Ja mehän totta kai juostiin, hieman eri ohjausversioilla. Radat oli helppoja, etenki eka, joka oli ykkösluokan tasoa. Vaikka silti mä onnistuin tekemään virheen kun fuskasin vähän :D Koiralla meni niin pitkään pussissa että seuraavalla esteelle lähetys jäi vähän vajaaks. Toisella kierroksella jo onnistuttiin ;)
Toinen rata oli vähän vaikeempi, sai jo vähän eri vaihtoehtoja käyttöön. Tehtiin se kahteen kertaan nollana läpi.
Kisatunnelma oli aivan älyttömän hieno paikalla, kaikki kannusti toisiaan eikä ollenkaan sellasta totista touhua kun valitettavasti joskus Suomessa. Ilmeisesti sana siitä, että ollaan oltu maajoukkueessa ja ollaan Suomesta oli kiirinyt eteenpäin ja monet tuli ratojen jälkeen kehumaan ja juttelemaan. Ja mää olin ihan vaivaantunu :D :D Ei me nyt niin hyviä olla :D Vaikka hienoahan se oli, tuli niin hyvälle mielelle :)

Toukokuussa ois tarkotus startata virallisissa täällä, kyseisen viikonlopun aikana Oxelsundissa on jopa 6 starttia kolmosille, joten eiköhän sieltä jotain tuloksia aikaan saada. Odotan jo innolla!! :)

Tänään oli viiminen kerta mun kurssia ja treenattiin taas hiukan Ricon kanssa sitä ennen. Tarkotuksena treenata putki-kontakti yhdistelmiä, keppien itsenäistä suorittamista vaikeissa tilanteissa ja sylivekkiä.
Tein ihan liikaa kontakteja ja tuloksena se, ettei enää vedättäminen ollu niin tehokasta kun on tähän asti ollu :(( Toivon mukaan en nyt pilannu sitä ja olla taas takasin lähtöruudussa. Mä oon niin epätoivonen niitten suhteen. Meinasin hakea apua täältä Ruotsista, jos joku osais korjata mun tekemät virheet. Mut putki-kontakti erottelu sujuu hienosti, aika hyvin voin luottaa että valitsee oikeen vaikka tein aika haastavan tilanteen.
Samaten kepit suju ongelmitta ja menee reippaasti vaikken oo vierellä. Vauhtia vois ehkä kuitenkin hiukan saada lisää tällasissa tilanteissa, treeniä ja ennen kaikkea palkkaa enemmän.
Sylivekin kanssa olin vähän öönä, periaatteessa mä osaan sen mun sit kumminki se ei tunnu oikeelta. Tätä pitää tutkailla lisää ja opetella ite ennen ku alkaa opettaa koiralle. Tosin se ei paljoa tunnu eroavan niistä tyyleistä mitä jo käytetään, mutta koskaan ei voi osata liikaa.

Ilmottauduttiin myös Malin Elfströmin kurssille, joka on parin parin viikon päästä. Ilmeisesti muut kurssille ilmottautuneet on vähän kokemattomampia ja kisaa alemmissa luokissa, mutta eiköhän me jotain irti saada. Kurssi oli niin halpa että ajattelin, että haluan mennä kattomaan :)

Päällejuoksuja toisen perään

Kuvaaja: Sirpa Saari

Käytiin pyörähtämässä hallilla ja rakensin pari pätkää David Powellin suunnittelemista radoista, tarkotuksena treenata enimmäkseen päällejuoksuja, mutta myös vähän saada kuvaa siitä millasia ratoja karsinnoissa on edessä. Päällejuoksut suju tänään hyvin, jos tullaan oikeen kovalla vauhdilla ni pitää muistaa jarruttaa, jotta ei mee ohi esteestä ja jarru sihinällä ei käskytyksellä, ei oo ollenkaan niin tehokas. En tiiä miks sellasissa tilanteissa kun koira on vähän kauempana musta koitan helposti käskyttämällä jarruttaa vaikka sihinä on ihan älyttömän tehokas Ricolle. Koitan siis muistaa jatkossa! Mutta ite päällejuoksut suju hyvin eikä ees meinannu mennä ansaesteille.

Samoilla radoilla oli aika hankalia lähestymisiä kepeille, ei niinkään vaikeita kulmia vaan muuten vaikeita tilanteita, tai no se toinen oli helpompi ku miltä piirroksessa vaikutti (tai sit helpotin rakentaessa). Nämäkin suju hienosti, hyvin hakee kepit mistä vaan ja vaikka muita esteitä on näkyvissä ni aika hyvin voi luottaa että kepit käskyllä hakee just kepit. Tosin joskus matkan varrella voi tulla suoritettua jokunen hyppy, tämä pitäs pystyy estämään/opettamaan jotenki. Kepit tarkottaa että mene suoraan kepeille kulkematta muitten esteitten kautta, piste.

Lisäksi taas kontakteja, jotka näyttää hyvältä edelleen. Vielä pitäs keksiä miten saan toimimaan samalla tavalla tilanteissa kun en voi olla vieressä vedättämässä. Esimerkiksi Tsaun kisoissa näky just se miten epävarmat ne on kun oon kaukana ja hitaat tai sitten tulee läpi. Luulen että paras vois olla kun ois joku avustaja joka vois palkata kun oon kaukana ja "vedätän" sieltä. Ja mieluiten niin että palkka tulee yllättäen avustajalta, ei niin että tietää että sillä on palkka, koska sillon se on melkeen sama kun ite siellä olisin palkkaamassa.

Tiistaina mennään meidän hallille epiksiin kattomaan vähän miltä meininki siellä näyttää ja tekemään kisatreeniä, jos vaan opinnoiltani kerkeen kun tiistaina on myös seminaari ja pitäs kirjottaa eka tuomio! :D

Turussa kisaamassa

Pakko oli taas päästä Suomessa käymään, jotta pääsee kisaamaan. Kun on tottunut kisaamaan kahden viikon välein niin on aika totuttelemista tähän uuteen opiskelija elämään ja elämään Ruotsissa, jossa kisat on tolkuttoman kaukana. Ja kun vielä puuttuis arvokisoja varten voittonolla ja tupla. Ne kun on vielä ainoat tulokset, jotka pitää olla Suomesta, joten ei auta vaikka Ruotsissakin pääsis kisaamaan.
Tänään startattiin siis Tsaulla kolme kisaa.

Eka rata oli onnistunut, ei täydellinen, mutta hyvä rata. Jäin esim. A:lle vedättämään Ricoa, jotta tulee lujaa alas ja olin aika myöhässä pussin jälkeen. Onnistuin kumminki saamaan Ricon oikeille esteille ilman mitään suurempia ongelmia, hiukan pitkäksi meni kohti putkea tilanteessa jossa sinne ei pitäny mennä. Tuloksena nolla ja sijoitus kolmas.

Toka rata ei sekään ollut täysin onnistunut, olin vähän hukassa radalla välillä. Rata olisi ollut muuten puhdas, mutta saatiin kontaktivirheitä ja siis kaksin kappalein :O A:n alastulo oli täysin mun vika, juoksin kattomatta/sanomatta mitään pussin taakse ottamaan vastaan kun tiesin että sinne on kiire ja Rico ilmeisesti loikkasi kontaktin tai ei ainakaan ottanut sitä tuomarin mielestä. Itse en siis nähnyt mitä siellä tapahtui. Toinen kontaktivirhe puomin ylöstulolta. Mietin hiukan, että mitenköhän mahtaa osua kun kahdella radalla peräkkäin tultiin kovalla vauhdilla suoraan puomille. Sillon on joskus käynyt niin ettei osu kontaktille, mutta harvinaista kumminkin. En nyt vielä kuitenkaan tee tästä ongelmaa, ehkä koitan muistaa tällasissa tilanteissa esimerkiksi rikkoa askelrytmin niin että osuis kontaktille, mutta muuten en rupee vielä erikseen opettamaan.

Kolmas rata ja se miksi tulokseksi tuli hylly jäi pimentoon, en tiiä mistä se tuli enkä ehtinyt tuomarilta kysyä jälkeenpäin. Jäin alussa vähän pällistelemään että tuleeko yhden hypyn yli minkä taakse tein persjätön ja sen takia jäin jälkeen suoralla. Mutkaputken jälkeen oli muuri sellasessa kulmassa että koira joutuu hyppäämään sen vinoon, en ehtinyt juuri alun varmistelun takia kunnolla auttamaan Ricoa parempaan hyppykulmaan muurille, joten hyppäsi muurin toista tolppaa päin ja kaato sen kokonaan. Hieman myöhemmin olin myöhässä edelleen niistosta ja valu pitkäksi keppejä kohti, mut ei menny niille. En siis tiedä mistä hylly tuli loppujen lopuksi. Lapussa luki 5 ja K ja sen jälkeen hyl. No väliäkö tuolla, virheitä tuli kuitenkin.

Näyttää kyllä siltä että meidän yks nolla kolmesta kirous vaan jatkuu eikä sille näy loppua. Kaikenkaikkiaan meno on tosi hyvää ja on kiva mennä Ricon kanssa, mutta viiminen silaus puuttuu. Ja siis multa, ei Ricolta. Mun pitäs olla pikkasen tarkempi ja toisaalta auttaa enemmän ja toisaalta luottaa paremmin että kyllä se osaa.

Seuraavaksi kisataan varmaan vasta pääsiäisenä kun on reilun viikon loma koulusta. Sillon tosin on maajoukkueleirikin, mutta toivon mukaan ehditään myös kisaamaan.

Uusia juttuja ja vanhojen kertausta

Sunnuntaina ehdittiin pikasesti treenaamaan ennen kun mun kurssi alko, en viittiny jättää Ricoa kotiin kun matkat treenihallille ja takasin vie jo niin paljon aikaa että poika ois ollu yksin kovin kauan. Joten hän pääsi mukaan seuraamaan kurssia ja tapansa mukaan osasi ihan kiltisti hiljaa odottaa kun muut treenaa :) Ihanaa kun on hiljanen koira! Hän pääsi kyllä vähän esittelemään taitojaan myös ruotsalaisille ;) Joo mutta itse asiaan..

Treenattiin kontaktien lisäksi uutta sarjaestettä, joka mun ymmärtääkseni tulee sääntöihin ens vuonna, kai? vai oliko jo aikasemmin? No kumminkin sarjaa jossa esteitten väli on neljä metriä ja pitää olla suorassa linjassa. Garberin yhdeltä radalta bongasin tällasen ja päätin kokeilla miten Riksa selviytyy. Hyvinhän se hyppää, mutta en kyllä tykkää ollenkaan tällasesta :S Näyttää tosi työläältä että koira onnistuu ponnistamaan ilman että tulee laukkaaskeleita väliin, in and out taitaa olla nimeltään heppapiireissä jollen ihan väärin muista. Mutta hyvin Riksa siis selviyty, yhen ainoon kerran tais pudottaa ja tässäkin tapauksessa oli mun vika koska en suoristanu tarpeeks hyvin ennen ekaa jollon hyppäsi ekan siis vähän vinoon ja joutu korjaamaan tokalla ja kolmanteen ei enää sopinu askeleet. Ymmärrettävää siis, eipä siinä paljoo enää suuntaa vaihdella kun ei mahdu laukkaaskeleita hyppyjen väliin. Eli tosi hyvin pitää muistaa suoristaa linja ennen tällasia sarjoja! Toivon mukaan ei tuu suosioon :/
Lisäks treenattiin muutamaa alotuskuviota, missä pitää mennä aika pitkälle vastaanottamaan koiraa, mutta ekat hypyt ei oo suorassa linjassa vaan ohjaajan pitää kaukaa pystyä ohjaamaan koira ekojen hyppyjen yli ja sen lisäksi handlata tilanne siellä missä on koiraa ottamassa vastaan. Onnistu hyvin mut jarrutus kaukaa ei oo niin tehokas kun mitä läheltä, jonka oon tainnu ennenki todeta tekemättä asialle sen enempää mitään. Ehkä nyt pitäs?
Sitte treenattiin okserilla kääntymistä mikä sillon aikasemmin unohtu. Ei huomioitavaa tästä, kaikki sujuu hyvin eikä rimat lentele :)
Viimiseks vahvistettiin päällejuoksuja, joka on pitäny tehä jo kauan sitte ja pitää tehdä jatkossakin. Niin monesti on kisoissa tullu mokattua ja päällimmäisenä yllättäen tulee mieleen MM-kisat jossa kahteen kertaan mokasin tässä samassa asiassa!!! Että voi ottaa päähän edelleen! Ei se että kerran mokaa mut se että samassa asiassa samana viikonloppuna kahteen kertaan, huoh. Päällejuoksut on muutenki kumma juttu koska en oo koskaan nähny että ne olis meille ongelma, mutta kuitenki tehdään niissä virheitä? Tai siis minä teen. Nyt treeneissä tuli havaittua että useimmiten sattuu sellasessa tilanteessa missä toinen este on tyrkyllä, ja yleensä kontakti tai putki jotka on tavallisia hyppyjä mielenkiintosempia. Eli kun ongelma on tiedostettu siihen pitää puuttua palkkaamalla paljon näistä ja ylipäätään treenaamalla näitä paljon!

Lauantaina taas kisat Turussa eli laivamatka edessä jälleen kerran, toivon mukaan kotiintuomisina edes jompi kumpi tuplanolla tai voittonolla sillä ne vielä puuttuis..


Kuvaaja: Sirpa Saari

Suomen reissu

Suomen reissu takana ja hyvä mieli kaikilta muilta osin paitsi että tuliaisina sain sitten vatsataudin. Ilmeisesti Suomen viruskanta on mulle jo sen verran vieras, että samantien iski tauti päälle kun siellä vierailee. Nyt siis pari päivää maattu mahaa pidellen, voinpa sanoa ettei ole kovin mukavaa matkustaa laiva, bussi, juna, bussi yhdistelmällä kokonaisen vuorokauden ajan kun olo on tämä. Ja kaiken huipuksi vielä 3 tuntia seminaarissa tänään. Kaipa tämä tästä, viikonlopuksi kun hellittäisi kun on agilitykurssi.

Suomessa startattiin kolme kisaa Att:llä. Käytännössä suoraan laivasta saatiin ampasta kisapaikalle, välissä ehdin vaan vaihtaa vaatteet sekä pakata kimpsut ja kampsut ja sitten oli jo lähdettävä. Ja edellisenä päivänä oltiin monta tuntia oltu reissun päällä, joten väsymystä oli havaittavissa. Hyvin kuitenkin klaarattiin, sekä minä että Rico :) Oltiinhan me Tanskassakin kisaamassa heti samana iltana kun oltiin perille päästy, ei siis uutta meille.

Päällimmäiseksi kisoista jäi mieleen kontaktit ja se että uusi tekniikka toimi niillä!! Eka kerta puomilla meinasin vähän niin ku unohtaa että piti sihistä, mutta samalla radalla A:lla vaikutus oli huomattava. Sihinä selvästi rikkoi Ricon hiippailun ja tuli reippaasti alastulolle ilman himmailuja. Ja lähti vasta vapautuskäskystä, ihan mahtavaa! Ja vaikka epäilin, että tuntuuko se vaan siltä että ne on nyt nopeemmat kun ite tekee enemmän töitä niin myös katsojilta tuli kommenttia että kontaktit näytti nyt hyvältä. En siis vaan kuvitellut. Kysymys kuuluu miten kauan tekniikka toimii ennen kun Rico lakkaa noteeraamasta kun teen aina niin? Pitäskö tehä vaan kisoissa vai vahvistaa vaan niin paljon treenaamalla että tulee tavaksi? Ja voiko sekottaa jarru sihinään ja sitä kautta pilata ne?

Toisella radalla kontaktit toimi kans hienosti. Kahdelta ekalta radalta kuitenkin tulokseksi hylly. Ekalla linjasin vähän huonosti puomille menon ja sujahti puomin alla olevaan putkeen, toisella taas jätti keppejen viimisen välin pujottelematta kun tein persjätön ja ilmeisesti lähdin liian vahvasti ohjaamaan seuraavaan putkeen. Molemmat tapaukset vähän outoja, sillä mun mielestä näissä harvoin sattuu virheitä Ricon kanssa, yleensä menee kontaktille vaikka missä tilanteessa kun huudan ajoissa kiipee ja pujottelee kepit loppuun asti tein mitä tahansa. Mutta ehkä pointti olikin se että mun pitäs oppia auttamaan koiraani hiukan enemmän eikä olettaa liikaa :)

Viiminen rata oli viikonlopun kohokohta (Ressun ja Jussin keikan lisäksi ;D), tehtiin upea nolla hypärillä ja sijotuttiin toiseks. Meille irtosi serti joka oli kolmas laatuaan hyppyradoilta ja Ricosta tuli siis näin ollen FI AVA-H !!!! :) :) :) Eli suomeksi hyppyvalio. Valioituminen oli tietty ihan huippu juttu mutta hiukan jäi harmittamaan niin lähellä ollut voittonolla, sillä se meiltä vielä puuttuu karsintoja ajatellen. Mutta valion arvot Suomesta on näin ollen kasassa (paitsi se tylsä toko) ja voidaan lähteä jahtaamaan muitten maitten titteleitä ;)

Estetreeniä

Voi että oli kyllä näky tänään kun Riksan kanssa lähettiin kotoa bussipysäkille kävelemään ja poika tiesi että ollaan menossa treenaamaan. Hyppi käytännössä koko matkan tasajalkaa mun edessä ja riehu :D :D Ei se mitään agilitystä tykkää..
Tänään käytiin taas hallilla treenailemassa, aiheena tällä kertaa yksittäisten esteitten hiominen/vahvistaminen jne.

Aluks kumminki taas kontakteja, niitä on paras tehä aluks kun energiaa ja intoa on eniten. Ja vau mikä edistys, nymmä keksin mitä mä teen niillä, ehkä. Ainakin tänään toimi kun otan äänen mukaan, sihisen alastulolla jota ollaan käytetty myös tokossa kun koitan saada Ricon lujaa tulemaan sivulle. Ihan mahtava asenne nyt alastuloilla ja jopa aika hyvä kun tehtiin koko puomia tai A:ta. Toivon mukaan keritään ennen perjantaita vielä hallille ni testaan toimiiko sillon myös ja sitte tietää koittaako tehdä kisoissa samalla tavalla viikonloppuna.

Kontaktien lisäksi siis estetreeniä.
Tehtiin keppejä häiriöllä, koitin tehdä kaikennäkösiä temppuja sillä aikaa kun Rico pujottelee ja lähetellä eri kulmista jne mutta ainoastaan kerran jätti kesken kepit ja ainostaan yhdessä tilanteessa meinaa hakee tokaan väliin ekan sijaan. Vähänkö pätevä mun pikkunen <3 Kulma/tilanne joka on vaikea (ja jonka oon tiedostanu jo aikasemmin) on jos on avokulma kepeille (ei siis niin että eka keppi kierretään) ja seison niin että lähetän koiran oikeelta puolelta kepeille. Sillon taittaa liian aikasin ja hakee toiseen väliin. Kuitenkin jos Rico on toisella puolella niin hakee hyvin. Ja siis joo radalla tietty vois auttaa koiraa niin että käy tönäsemässä niin pitkälle ettei ajaudu toiseen väliin mutta tarkotuksena oli just etten auta lainkaan vaan testaan miten hakee ite kun seison paikallaan eri paikoissa.

Sitte oli tarkotus tehä käännöksiä pituudella, muurilla, renkaalla ja okserilla, joista kuitenki treenattiin vaan pituutta ja rengasta koska A. muuria ei hallilla ole :O ja okserin muistin vasta bussissa matkalla kotiin.
Mutta pituus treeni tuli tarpeeseen, tai ainakin sillä pituudella treenaaminen, sillä Rico ei aluks osannu kääntyä ollenkaan niin hyvin ja kaato pari kertaa jopa viimisen palikan. Jota ei kuitenkaan usein oo sattunu aikasemmin. Mutta parin kerran jälkeen suju tosi hyvin, no problems. Ja sama renkaalla.
Ens kerralla siis se okseri!

Sitte piti ottaa myös pöytää mut ei tuolla hallilla oo sitäkään :O Miten me nyt voidaan saada siitä parempi ku ei voida treenata sitä :/ Täytyy kysellä jos jostain sais hankittua sinne sellasenki.

Kaiken kaikkiaan ihan sika hyvät ja kivat treenit Rippanan kanssa :) ja koskapa ei kyllä olis!

Karsintatreeniä Graberin malliin

Ihanaa 5 päivää vapaata koulusta (lukuunottamatta huomisen luentoja), vihdoinki aikaa rentoutua vähän. viiminen viikko on ollu aika työlästä, paljon kouluhommia. Mut tänään päästiin treenaamaan ja saatiin Björkin Anna naapurista mukaan, joten oli tosi kivaa kun sai seuraa ja jonku kattomaan perään mitä teen :)) Tehtiin mukailtuversio tulevien MM-kisojen toisen tuomarin Rolf Graberin linkin alla löytyvästä radasta http://pompilio.files.wordpress.com/2010/01/12471-vilters_151010-3_graber.gif
Lisäilin rataan yhden välistävedon ja käänsin toisen putken toisin päin jne. ni saatiin siitä vähän vaikeempi :) Ja sopimaan halliin.

Tehtiin aluks pätkissä kun hallilla oli muitakin treenaamassa ja sitte lopuks vielä koko rataa. Radan alku meni ihan sikahienosti, olin ajatellu että olis vaikee meille, mutta toimi hyvin ihmisnuolella ja niistolla. Ihanaa kun on ruvennu uskaltaa käyttää näitä ohjauksia ratatreeneissä ja ne toimii!! Ihmisnuolessa pitää muistaa tiukasti sihistä jarrun merkiks, muuten tulee välillä läpi.
Kontaktit ei taaskaan ollu sellaset kun haluisin, mutta jälleen kerran huomasin, että tulee paremmin alas asti kun juoksen ohi ja tekemään tavallaan seuraavaa kuviota. Pitäs siis koittaa olla kattomatta Ricoa kun selvästi paineistuu siitä, mutta miten sitä sit näkee mitä koira tekee ja tuleeko se läpi..
Anna huomautti myös meijän välistävedoista, ne ei taas oikeen ottanu onnistuakseen tänään. Mä peruutan koko matkan vaikka pitäs kääntyy menosuuntaan välillä, jollon koiraki reagois paremmin liikkeisiin. Mutta ku tuntuu etten mä kerkee (vaik kyllä ne kaikki muutki kerkee, niin ku Anna esim) mut enemmänki se on varmaan sitä että pitää ite opetella välistävedon ohjaus uudelleen niin että se tulee automaattisesti. Huoh mikä työ, mutta lupaan yrittää ens kerralla kun meen hallille ;)

Esimakua ruotsalaisesta agilitystä ja huippu hyvät treenit

Tänään pääsin seuraamaan Camilla Brundinin agilitykurssia meijän harjoitteluhallille ihan ilmaseks (joka tuskin Suomessa enää on mahdollista missään) ja sain hiukan esimakua siitä miten täällä ohjataan, minkälaisia tekniikoita käytetään jne. Täytyy kyllä sanoa, että olin yllättyny miten paljon erilaisia vaihtoehtoja ite olisin kyseisille radoille keksinyt mitä kouluttaja ei ehdottanut tai tuonut esiin :O Täällä tuntuu olevan käytössä vaan ihan perusohjaukset kuten jaakotus, persjättö, valssi jne. jopa pakkovalssista oltiin sitä mieltä, että paljon helpompi tehdä takaakiertona (teitynlainen alotus)? Ite olisin ehdottomasti tehny sen pakkovalssina. Samaan tulokseen oon tullu kun oon katellu ruotsalaisten koirakoiden videoita.

MUTTA, hyvin ne silti vetää!! Tänään kurssilla oli mun mielestä tosi paljon hyviä koiria ja ehkä muutama hyvä ohjaajaki ;) Koirat etenki tuntuu kääntyvän tosi hyvin ilman että ohjaajat kiljuu kurkku suorana tai vastaavaa. Ja aivan toista luokkaa olevia noutajia ku mitä Suomessa on tottunu näkemään! Yks vähän pullukka lapukkaki meni ihan kauheella raivolla rataa! Kilot ei tuntunu menoa haittaavan. Isän kultsikoihin verrattuna aika menijöitä. Ja vaikka käytössä tosiaan oli ihan ns. perusohjauksia niin radat suju tosi hyvin ja musta kouluttaja kiinnitti huomiota niihin asioihin mihin mäkin kentän laidalla istuessani.
Ja tästä kaikesta ei siis tule vetää johtopäätöstä, että mun mielestä ruotsalaiset on ihan p... vaan tekee agilityä aika erilailla kun meillä Suomessa, joka oli yllätys mulle. Moneen kertaan oon kyllä jo täällä ollessa ruotsalaisilta kuullu, että suomalaiset on jo pari vuotta ollu paljon edellä ruotsalaisia. Ne siis ite myöntää et ne on huonompia ;D no ei vaiskaa.

Oli ihan eri reilua, että saatiin Ricon kanssa lounastauolla ryhmien välissä treenata hallissa :) Ja Rico oli ihan hirmu pätevä tänään, käänty niin hienosti ja oli oikee enkeli <3 Ihan mahtava kaveri! Tehtiin taas alkuun kontakteja, kaavaan kangistuneita kun ollaan ja koitetaan tahkoa niistä parempia. Ne suju taas hyvin, tosin kaukana vieläkin sitä että himmaus saataisiin kokonaan pois..
Lisäksi tehtiin rataa joka oli kurssilla, pätkissä palkaten hienoista käännöksistä/hypyistä ja sitten koko rataa. Rata tosin ei ollu ku 20 estettä ja tein siitä hiukan vaikeutetun version lisäillen esim välistävedon, jota koitetaan koko ajan hioa kontaktien lisäksi. Ja tuntuu myös tehoavan, sillä nyt tuntu että Rico tietää samalla tavalla ku muissaki tekniikoissa mitä mä meinaan tehä ja osaa tavallaan jo ennalta lukea mikä tekniikka on kyseessä. Tosin tässäkin tapahtuu tietty aina väärinkäsityksiä, mutta samalla on musta niin suuri vahvuus Ricolla.
Sylkkärissä ja poispäinkäännöksissäki käänty taas erinomasesti, samaten ihmisnuoli toimi hyvin eikä tarvinnu "pakottaa" kääntymään jäämällä eteen pidemmäksi aikaa.

Radan lisäks tehtiin yhtä radan alkua, joka oli joskus att:n kisoissa ja mikä on pitäny koittaa uudelleen kun sillon ei ihan menny nappiin. Taas kerran pitää myöntää, että kyllä se Janita tietää tietää :) tein sillä tavalla kun muistan että janita ja jotku muutkin teki kisoissa ja toimi ihan sika hyvin! Niisto on parantunu Ricolla ihan älyttömästi ku oon treenattu sitä paljon sen sijaan että olisin vältelly sen käyttämistä. Aikasemmin olin sitä mieltä ettei se sovi Ricolle, himmas liikaa eikä ns. saalistanu kättä mutta nyt toimii :)

Ens viikonloppuna ajattelin kysyä jos pääsisin yhden tutun mukaan agilitykisoihin kattomaan kun koulun kanssa on vähän helpompi pätkä, toivon mukaan pääsen mukaan :)

Kuka on vaihtanu mun koiran?

Tänään käytiin taas heppamaneesissa Bälingessä treenaamassa aksaa kun on ollu koko viikonloppu vapaata lukuunottamatta sitä, että tiistaina on seminaari johon on luettu ja valmistauduttu. Lukemisen välillä on kiva käydä vähän virkistäytymässä välillä. Matka bussilla suju taas mutkitta, Ricon kanssa on tosi helppo matkustaa, se vaan istuu kiltisti mun vieressä eikä koita tunkea ihmisten luo rapsutettavaksikaan, joka on ihme. Takasin tullessa oli bussi ihan täynnä ja jouduttiin seisomaan, mutta sekään ei tuottanut ongelmia.
Treenatessa tuli sellanen olo et kuka on vaihtanu mun koiran, täähän on ihan seko :D Juoksee hullun tavalla ympäri hallia yksikseen ja suorittaa ylimääräsiä esteitä ihan ku huvikseen vaikka mä en näytä sinne päinkään :D ja vaikka kuin käskytän ni tuntuu ettei ota kuuleviin korviinsa, vähän ehkä sinne päin mut ei kuiteskaan. mennäänköhän me sittenkään helmikuun lopulla kisaamaan?
No ehkei kaikki ihan katastrofaalista ollu, mutta aika hallitsematon tuo tuntuu nyt olevan :D

Tänään treenin aiheena oli yllätys yllätys
Kontakteja:
- Tehtiin pelkästään loppuosaa hetsauksella, toimii nyt ihan ok.
- Lisäksi otettiin tasaselta osalta asti ja meni ihan tosi hyvin, ehkä meijän kontakteissa on toivoa sittenki?

Poispäinkäännöksiä ja välistä vetoja:
- poispäinkäännöksissä kääntyy nyt tosi hyvin eikä himmaa liikaa, ihan mahtavaa :))
- välistävedotkin rupee sujumaan jo vähän paremmin, vihdoinkin ehkä osataan tehä niitä yhdessä. Vieläkin tosin tuntuu että Rico hyppää niissä hassusti eikä niin varmasti kun muuten.
---> pitäs treenata paljon vinottaisia hyppyjä ja sitä ettei hyppää liian tiiviisti ja kaada siivekettä

180 asteen kääntymistä poikittaisella? hypyllä
- Rico ei oo koskaan osannu hypätä tällasia hyppyjä niin kun haluan, eli että kääntää ittensä ennen hyppyä/riman päällä, vaan hyppää ne viistoon. Ja se taas vie turhaa aikaa ja mä täydellisyyden tavoittelijana en oo tyytyväinen. Tavoitteena on että saisin Ricon lukemaan mun liikettä tällasissa tilanteissa paremmin, jos mä lähetän sen hypylle ja lähden juoksemaan poispäin ni sen pitäs hypätä mahdollisimman tiukkaan ja heti jalat maahan saatuaan lähteä keräämään vauhtia, jotta saa mut kiinni mahdollisimman pian. Ongelmana on että kääntyy kyllä hyvin jos käskytän tiukkaan mutta hidastaa sillon liikaa ja jollen käskytä lainkaan hyppää viistoon. Nyt tein harjoituksesta apukeinojen avulla sellasen, että Ricon on pakko hypätä oikeella tavalla ja toimi tosi hyvin! Eli tätä tehdään jatkossakin.

Putkijarrutuksia
-ei kuuntele tarpeeksi hyvin käskytänkö putkeen mennessä vai en, tulee kyllä eri tavalla ulos putkesta kun jollen sano mitään, mutta sais kääntyä tiukempaan eikä valua niin kauas. Treenataan siis lisää, näitä on ehkä viime aikoina tehty liian vähän. Täytyy myös ottaa oikeen kovasta vauhdista jarruja.

Tästä se lähtee!

Kolme viikkoa on kulunut Ruotsinmaalla uuteen maahan ja opiskelijaelämään totutellessa. Täytyy sanoa, että on tää aika rankkaa! Kaks ekaa viikkoa oli lähes joka ilta fuksiaisjuhlia/illanviettoja ja sen lisäksi piti jaksaa aamusta olla virkeänä luennolla/tunnilla ja lukea vielä kotona itekseen. Mistä opiskelijat oikeen saa energiaa?? Ehkä vastaus on kahvi, sitä on itekin kovin taas koittanu opetella juomaan, se kun kuulemma kuuluu kuvaa, että juristiopiskelijoilla on aina oma termosmuki mukana luennoilla ja ryhmätapaamisissa :P Ja kyllä se vaan virkistää, vaikutus tosin ei varmaan enää oo niin tehokas kun sitä litkii joka päivä monta kupillista.
Ihme tarinointia, mutta itse asiaan :D kahden viikon kidutuksen jälkeen sain vihdoinki Ricon myös Ruotsiin ja hän on kotiutunut tosi hyvin. Melkeen pitää olla mustasukkanen kämppikselle kun Rico noin vaan heti ekana iltana käperty sen syliin nukkumaan :D no sellanen se on, hän rakastaa kaikkia ja kaikki häntä <3 Cindy jäi vielä toistaseksi ainakin Suomeen Mirvan hyvään hoitoon, mutta toivon mukaan saan puhuttua myös muorin tänne, ikävä kun on ihan valtavan suuri :´(

Yllättävän hyvältä on agilitykuviotkin ruvennu näyttämään täällä vaikka ensin tuntu vähän epätoivoselta. Monen monta sähköpostia myöhemmin päästiin kuitenkin tänään ekaa kertaa treenaamaan lähellä olevaan heppamaneesiin. Täällä kun ei tunneta käsitettä agilityhalli eli siihen käyttöön rakennettuja halleja ei ole ainuttakaan, vaan kaikki traanaavat ratsastusmaneeseissa tai vastaavissa ja treenipaikat on kortilla talvella. Kun on viimiset 9 vuotta harrastanut Turussa tuntu se aika hullulta, meillähän on vaikka kuinka monta hallia pelkästään Turussa :O
Toinen juttu on kisat, niitä on ihan älyttömän vähän verrattuna Suomeen (ja taas tietty ajattelen lähinnä Turkua ja Helsinkiä) ja jos kisat on alle 300 kilsan päässä ni se on ihan huippua täkäläisten mielestä. Siis mitä?? Turussa on talvella joka toinen vkonloppu tyyliin kisat ja jollei Turussa ni takuulla jossain Helsingin seudulla ainakin. Täällä kuulemma on normaalia, että kisareissut kestää koko viikonlopun ja matkaan lähdetään asuntoautolla tai -vaunulla porukalla. Eipä siis ehkä ihan heti kisata täällä jollei tutustuta johonkuhun joka haluais ottaa meijät kyytiin, eikun siis suunnittelemaan kisareissua Suomeen, käy paljon helpommin, laivalla vaan yli, joka on sekin parhaimmassa tapauksessa tosi halpaa.

Mutta tärkeintä nyt kuitenkin, että saatiin paikka missä treenata talvella, pohja on ok, hiekkaa ja esteet hyvälaatusia, joten ei parane valittaa. Ja treenipaikalle pääsee bussilla, joka on opiskelijalle hyvä juttu, autosta kun oli pakko luopua ainakin toistaseksi. Anki joka vuokraa hallia "maatilan" omistajalta tuli tänään ystävällisesti vastaan meitä bussipysäkille ja näytti reitin hallille. Ankilla oli upeen olonen 10kk vanha bortsunarttu ja treenailtiin osittain yhdessä osittain erikseen. Ensin tehtiin Ricon kanssa vaan kontakteja, jotka oli ihan ok. Yllättäen A oli tänään parempi ku mitä puomi vaikka yleensä on toisinpäin, A:lla himmaa enemmän yleensä. Kontaktitreenin lisäksi rakennettiin ASB:ssä ollu radanpätkä joka mukaili David Powellin jotain rataa. Valitsin sen siksi, että ensinnäkin on tänä vuonna MM-tuomarina ja toiseksi siksi että oli paljon välistäveto/työntö kohtia jotka on meille vaikeita. Ei vaan osata yhdessä vielä tehä niitä hyvin, molemmilla harjoituksen puutetta, ja mikäs muu siihen auttaa kun treeni ja treeni. Välistävetokohdat ei tuottanu ongelmia vaan yllättäen vaikeinta oli kohta, jossa tultiin putkesta ja piti mennä kahden hypyn välistä kepeille. Anki vielä kysy multa tutustuessa että voinko mä noin vaan lähettää Ricon pujottelemaan putkelta ja olin et "Joo totta kai, se osaa niin hyvin hakea kepit ettei pitäs olla mitään ongelmaa". Joo-o toisin kävi, poitsu kun kävi muutenkin vähän kierroksilla ja teki kaikkea kummaa, kokeili kyllä tarjota kaikkia muita vaihtoehtoja paitsi sitä että mennään suoraan kepeille. Paras oli että hyppäs vasemman puoleisen hypyn takaa ja kiersi sen kauemman siivekkeen ympäri ja sieltä kepeille.. Hmm.. mun mielestä mä en ollu esteen takana tekemässä pakkovalssia tai vastaavaa vaan seisoin putken suulla? Hieman oli noloa, ei se sit osannukkaa nii hyvin :D
Loppujen lopuks sain onnistumaan mutta tätä pitää kokeilla uudestaan heti viikonloppuna. Sylkkärillä käänty tänään erinomaisen hyvin ja samaten niisto toimi älyttömän hyvin, molemmat sellasia mihin en yleensä oo tyytyväinen, Rico sais kääntyä paremmin ilman että hidastaa paljon näihin kuvioihin. Mutta niin ku sanottu tänään suju taas hyvin :))